Anna-Liisa Laine keskittyy tutkimuksessa kasveihin, mutta tautien ja vastustuskyvyn mekanismit ovat hyvin samankaltaiset myös muilla lajeilla. Hän haluaa selvittää, kuinka kasvit ja ylipäätään yksilöt ja populaatiot selviävät ja kehittävät vastustuskykyä eri taudinaiheuttajien yhteishyökkäyksessä.
Aiemmissa tutkimuksissa on kartoitettu vastustuskyvyn toimintaa sen pohjalta, että yksi isäntä eli kasvi tai muu eliö taistelee yhtä taudinaiheuttajaa eli patogeeniä vastaan.
– Todellisuudessa isäntä on useiden taudinaiheuttajien jatkuvan pommituksen kohteena, eivätkä oireet aina paljasta yksilön kantamia tauteja, Laine sanoo.
Tämän selvittämisessä on auttanut geenien sekvensointimenetelmien nopea kehitys. Laine onkin tutkimusryhmineen paljastanut, että sama yksilö voi yhtäaikaisesti olla useiden eri patogeenien infektoima. Alustavan datan perusteella Laine arvioi tautien määräksi jopa useita kymmeniä.
Ahvenanmaan kedot vastustuskyvyn mittareina
Siitä, kuinka isännän vastustuskyky toimii ja kehittyy monimuotoisen tautiyhteisön luoman paineen alla, ei tiedetä toistaiseksi juuri mitään. Eikä sitä, kuinka taudit ja isäntien vastustuskyvyt vaihtelevat eri populaatioissa. Tästä Laine aikoo ottaa selvää saamansa rahoituksen avulla.
Tutkimuksensa Laine keskittää Ahvenanmaalle ja heinäratamoon, joka on hänelle entuudestaan hyvin tuttu.
– Heinäratamo ja ennen kaikkea sen ahvenanmaalaisten populaatioiden 4 000 ketoa on kartoitettu tarkasti edesmenneen akateemikko Ilkka Hanskin ansiosta jo 1990-luvulla. Näistä on muodostunut ainutkertainen pitkäaikaisaineisto.
Juuri ahvenanmaalaisten ketojen avulla Laine tutkii, kuinka heinäratamoita piinaavat tautiyhteisöt vaihtelevat yksilöiden ja populaatioiden välillä, ja kuinka tautiyhteisöjen erot vaikuttavat vastustuskyvyn kehittymiseen.
Tuloksista on tarkoitus luoda ennuste sille, kuinka tautiyhteisön rakenne vaikuttaa yksilöiden kasvuun ja lisääntymiseen. Lisäksi saadaan tietoa niistä tekijöistä, jotka ylipäätään vaikuttavat tautiyhteisöjen muodostumiseen.
Taudit eivät tunne rajoja tai kunnioitusta
Monet heinäratamoa infektoivista viruksista tartuttavat myös maataloudelle tärkeitä lajeja.
– Taudit eivät kunnioita luonnon ja maatalouden rajoja, vaan siirtyvät huoletta niiden välillä. Tutkimuksen tulokset tuovat uutta tietoa myös siitä, kuinka tällä rajalla eläminen vaikuttaa tautien epidemioihin.
Laineen tutkimuksesta toivotaankin apua kasvitautien torjuntaan. Parhaassa tapauksessa sen avulla voidaan pelastaa kokonaisia satoja ja vähentää torjunta-aineiden käyttöä. Aiemmin ERC on myöntänyt Laineelle nuoren tutkijan apurahan. Nyt tutkimuksen aihepiiri arvioitiin niin merkittäväksi, että ERC myönsi sille poikkeuksellisesti uuden rahoituksen.
– Saamani rahoitus on tutkijan unelma. Voin päättää hyvin joustavasti, mihin rahaa kannattaa käyttää ja samalla keskittyä olennaiseen eli tutkimukseen.
Aiemmin Anna-Liisa Laine on palkittu muun muassa Akatemiapalkinnolla tieteellisestä rohkeudesta, vuoden dosentin tunnustuksella ja L’Oréalin ja UNESCOn For Women in Science -palkinnolla.