Suomalais-japanilaisen yhteistyön arktiset hedelmät

27.3.2018
Tuleeko pohjoisen Venäjän hyiseltä tundralta muuta kuin lunta ja pakkasta? Öljyä ja kaasua – kyllä, mutta myös paljon muuta. Venäjän karun kaunis pohjoinen on aina inspiroinut taiteilijoita ja muotisuunnittelijoita. Se on myös strategisesti merkittävää aluetta armeijan tukikohtineen ja koekenttineen. Alueen alkuperäiskansat harjoittavat edelleen porotaloutta ja yrittävät sopeuttaa paimentolaiselämäntapaa muuttuvaan ympäristöön. Konflikteilta ei aina vältytä, mutta eri toimijat tekevät myös yhteistyötä.

Vastailmestynyt suomalais-japanilaisen tutkimusryhmän yhteistyössä syntynyt Veli-Pekka Tynkkysen, Daria Gritsenkon, Shinichiro Tabatan ja Masanori Goton toimittama teos Russia’s Far North – The Contested Energy Frontier on hyvä johdanto alueen monimuotoisuuteen ja sen tutkimukseen. Kirja on tulosta kaksivuotisesta Suomen Akatemian ja Japanin tieteenedistämisyhdistyksen rahoittamasta hankkeesta “Russia’s final energy frontier – Sustainability challenges of the Russian Far North” (RUSENFRON), jossa tutkittiin Venäjän pohjoisten alueiden energiapolitiikan syntymekanismeja ja vaikutuksia alueen ympäristöön ja sosioekonomiseen kehitykseen.

Kirjan artikkelit pureutuvat energian ja talouden lisäksi mm. turvallisuuden ja kansainvälisen diplomatian ongelmiin, kysymyksiin bisneksen ja ympäristönsuojelun yhteyksistä sekä yhteisöjen ja identiteettien syntyyn ja hyvinvointiin pohjoisen karuissa ja haavoittuvaisissa olosuhteissa. Kirjoittajien tavoitteena on luoda pohjaa Venäjän arktisen politiikan ristiriitaisuuksien ja sidonnaisuuksien ymmärtämiseksi.

Venäjän Arktisessa strategiassa vuodelta 2008 määritellään, että pohjoinen alue on vuonna 2020 Venäjän strategisesti tärkein luonnonvarojen lähde. Toteutuuko tämä tavoite? Mitkä tekijät vaikuttavat aluetta koskevaan päätöksentekoon? Entä mihin kaikkeen päätökset lopulta vaikuttavat?

27.6.2018: Voit nyt lukea kirjan ilmaiseksi kustantajan palvelussa.