Maidontuotannon tehostaminen on lisännyt maatilojen kokoa ja vähentänyt laitumen käyttöä. Samanaikaisesti pihattojen pihattojen osuus navetoista on lisääntynyt. Pihatoissa eläimet liikkuvat vapaasti, mutta toisaalta ainoastaan tai enimmäkseen sisätiloissa. Suomessa pihattolehmiä on 64 % kaikista lehmistä (2019), eikä laki velvoita päästämään lehmiä ulos laitumelle tai jaloittelutarhaan. Tällainen kehitys on lisännyt kuluttajien kiinnostusta arvopohjaisiin tuotteisiin, jotka takaavat lehmien liikkumisvapauden ja laitumelle pääsyn.
Laiduntamisen merkitys biologisen monimuotoisuuden säilyttämisessä maatalousmaisemassa on erityisen suuri. Tästä huolimatta laidunala on puolittunut vain kahdeksassa vuodessa. Lisäksi laiduntamisen vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin tulisi ymmärtää paremmin, koska ne vaikuttavat eläintuotteiden hiilijalanjälkeen.
– Meidän on ymmärrettävä paremmin erilaisia arvoja, jotka liittyvät vuosituhansia vanhan käytäntöön eli lehmien ruokintaan laiduntamalla. Eläintuotanto on lisääntyvän julkisen kiinnostuksen kohteena, joten tämä monitieteellinen laiduntamisen hyötyjen tutkimus ei olisi voinut tulla parempaan aikaan. Tutkimuksella autamme viljelijöitä kohtaamaan laiduntamisen haasteita ja löytämään ratkaisuja sen hyödyntämiseen nykyaikaisessa maataloustuotannossa, sanoo hankkeen vetäjä, Helsingin yliopiston apulaisprofessori Peter Krawczel maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.
Kolmivuotista GrazeWELL-tutkimushanketta johtaa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan maataloustieteiden osasto yhteistyössä eläinlääketieteellisen tiedekunnan Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston kanssa. Tutkimushanke keskittyy erityisesti eläinten hyvinvointiin ja tuottajien kokemuksiin. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä toisen tutkimushankkeen kanssa, jota puolestaan johtaa tohtori Sanna Mäkeläinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Siinä tarkastellaan tarkemmin karjan laiduntamisen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.
Lypsykarjan hyvinvointia ja hiilensidonnan mahdollisuuksien toteutumista erilaisissa laiduntamisjärjestelyissä selvittävässa GrazeWELL -tutkimushankkeessa ovat mukana Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkijat. Kolmivuotista hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö Makera-rahoituksellaan.