Helsingin yliopiston Itämerentutkimuksen professori Alf Norkko on kansainvälisen uran luonut tutkija. Hän on sukeltanut maailman meriin vaikka missä.
–Meri on mystinen paikka. Mitä siellä pinnan alla piilee? Se kiinnostaa minua aina vain. On klisee mutta totta, että tiedämme enemmän siitä, mitä on kuun pinnalla kuin mitä meren pinnan alta löytyy, Alf Norkko sanoo.
Merentutkijaksi Norkko päätyi aikoinaan luonnonsuojelullisista syistä. Mystisen meren hyvinvointi on ihmisten vastuulla.
–Ihmisen toiminnan vaikutus ekosysteemiin alkoi huolestuttaa. Toimiva ja hyväkuntoinen luonto on meille elintärkeä asia, mutta suhtaudumme siihen toisinaan hyvin välinpitämättömästi.
Ansioitunut ekologi palasi jokin aika sitten maailmalta Suomeen ja töihin Tvärminnen eläintieteelliselle asemalle.
–Tvärminneen on helppo ihastua! Oikea, avoin meri on aivan lähellä. Tutkijana tietenkin arvostan aseman 116-vuotista historiaa. Se takaa korkeatasoista ymmärrystä siitä, mitä merelle on tapahtunut ja on tapahtumassa. Täällä on seurattu monia merielementtejä kenttäkokein erittäin pitkinä aikasarjoina.
Lahjoituksilla tutkijoita ja työvälineitä
Tvärminnen asema on Itämeren suurin rannikkoekologian tutkimuskeskus. Tätä se ei olisi ilman yksityisiä lahjoittajia, sillä yliopiston perusmäärärahat riittävät lähinnä aseman — sinänsä kalliiseen — ylläpitoon.
– Olemme saaneet 5-6 vuodessa useita erittäin merkittäviä lahjoituksia ja se näkyy tutkimuksessa, Norkko kiittää.
– Kun aloitin vuonna 2012, asemalla oli vain muutama ympärivuotinen tutkija. Nyt meitä on noin tusina, kiitos lahjoittajien kuten Nottbeckin ja Talaan säätiöt, Svenska Kulturfonden, Sophie von Julinin säätiö sekä yksityishenkilö Heidi Andersson.
–Lahjoitusten avulla myös 14 jatko-opiskelijan on mahdollista tehdä paraikaa väitöstyötään Tvärminnessä.
–Perinteisten rahoittajiemme lisäksi tietenkin Suomen Akatemia ja EU ovat tärkeitä myös.
Tvärminnessä on saatu lahjoitusrahaa työvälineistöönkin. Jokin aika sitten KoneCranes-vaikuttaja Stig Gustavson keräsi merkkipäivälahjoituksena yliopistolle 800 000 euroa. Yhdessä valtion vastikerahan kanssa sillä ollaan nyt rakentamassa Tvärminneen huippumodernia tutkimusalusta. Uutta työvälineistöä on saatu jo aiemmin myös Dropp-yhtiön sekä Weisell-säätiön rahoituksella.
Eikä tässä vielä kaikki. Hangon satama on innostunut kehittämään tvärminneläisten kanssa laajaa online-mittausverkostoa, joilla laivaliikenteen vaikutuksia meriluontoon voidaan seurata reaaliajassa.
–Uudet tutkimuksen työkalut ovat ilman muuta elintärkeitä sille, että pystymme tekemään parasta mahdollista tutkimusta tässä muuttuvassa maailmassa, Norkko summaa.
Lisää näkyvyyttä
Tvärminnessä lahjoitusvaroja satsataan tutkimuksen lisäksi viestintään ja näkyvyyteen. Tavoitteena on tutkimusten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden parantaminen.
–Sellaisesta ei oikein voi kiinnostua, mistä ei mitään tiedä. Siksi haluamme jakaa mahdollisimman paljon tietoa Itämerestä ja tutkimuksistamme suurelle yleisölle ja päättäjille, Norkko toteaa.
–Vain tiedon avulla voi herätä halu suojella merta ja saada ylipäänsä käsitys siitä, miksi akateemista perustutkimusta pitää yhteiskunnassa tehdä.
–Ilman kunnollista ja laajaa perustutkimusta me emme yksinkertaisesti voi ymmärtää mitään siitä, mitä vaikkapa Itämerelle tapahtuu ja miksi.
Tvärminnen vetovoima on saanut Viking Line -varustamonkin yhteistyöhön. Varustamon lahjoituksen turvin tutkijat auttavat Viking Linea kertomaan matkustajilleen Itämerestä ja kestävästä kehityksestä muun muassa lasten merilaboratorioiden avulla.
–Ihmisiä kulkee laivoilla paljon, joten yliopisto saa niissä paljon näkyvyyttä. Toiveeni totta kai on, että mahdollisimman moni matkustaja kiinnostuu ja innostuu tästä meidän upeasta Itämerestämme, ja että heissä herää halu sen suojeluun.