Eurooppaan on rakenteilla yhtenäinen geologisten ilmiöiden havainto- ja tietopalvelu European Plate Observing System (EPOS).
– Järjestelmä edistää merkittävästi geotieteellistä tutkimusta Euroopassa. Esimerkiksi maanjäristyksiä voidaan paikantaa nykyistä nopeammin, kun rekisteröintejä voi hakea kaikilta EPOSin verkoston asemilta reaaliaikaisesti, selittää Helsingin yliopiston Seismologian instituutin johtajana vuoden alussa aloittanut Annakaisa Korja.
Toistaiseksi tutkijat joutuvat paikantamaan järistykset joko pienemmällä aineistolla tai käyttämään enemmän aikaa hakiessaan aineistot useista eri maista.
Viranomaisille, geoalan yrityksille ja kansalaisille
EPOS muodostuu kansallisista geofysikaalisista mittausasemista, dataverkoista, kansainvälisistä tietokeskuksista ja koordinoivasta päämajasta. Tähän hajautettuun tutkimusinfrastruktuuriin kuuluu satoja mittausasemia 22 Euroopan maassa, ja se rakennetaan palvelemaan niin tutkijoita, viranomaisia, geoalan yrityksiä kuin kansalaisiakin.
Suomen Akatemia päätti tammikuussa rahoittaa Seismologian instituuttia reilulla neljännesmiljoonalla tukeakseen Suomen seismisen asemaverkon laajentamista.
– Olemme osa eurooppalaista havaintoverkkoa ja pidämme Suomessa yllä järjestelmää, joka rekisteröi mannerlaatan liikkeitä, Korja kuvailee Seismologian instituutin tehtävää.
Akatemian päätös on yksi noin 50 rahoituspäätöksestä, joilla se osallistuu maamme tutkimusinfrastruktuurin parantamiseen: tutkimusvälineiden, laitteistojen, aineistojen tai palveluiden rakentamiseen ja kehittämiseen. Kaikkiaan vuosille 2015-2017 osoitettu tukisumma on lähes 20 miljoonaa.
Maa nousee, Euraasia liikkuu
Havaintoasemien verkosto kerää tietoa Euroopan mannerlaatan liikkeistä ja käynnissä olevista geologis-geofysikaalisista prosesseista ja näihin liittyvistä luonnonkatastrofeista.
– Kansainväliset seismiset asemat ovat tärkeitä, kun maanjäristykset pitää paikantaa tai tulivuorien aktiivisuutta seurata, Korja sanoo.
– Magneettisia havaintoasemia puolestaan käytetään magneettikentän muutosten ja magneettisten myrskyjen seurantaan.
Kolmantena juonteena EPOSiin kuuluu geodeettisen datan keruu eli tiedonhankinta maanpinnan muodoista ja kohteiden sijainnista sen pinnalla. Tätä informaatiota käytetään satelliittipaikannusjärjestelmien tukena, alueellisten navigointi- ja paikannuspalvelujen tuottamiseen sekä runkona koordinaattijärjestelmille, joiden varassa esimerkiksi kartanlaatijat toimivat.
Havaintojen avulla voidaan seurata vaikkapa Euraasian mannerlaatan liikettä, tai sen sisäistä liikettä kuten maannousua.
EPOS kuuluu Euroopan komission tärkeiden infrahankkeiden listalle, niin sanotulle ESFRI-tiekartalle (European Strategy Forum for Research Infrastructures) ja vieläpä sen valiokaartiin: komissio nosti viime vuonna EPOSin kolmen kärkeen ESFRI-hankkeiden joukossa.
Ahvenanmaalta Utsjoelle
Suomessa EPOS-verkosto koostuu seismisistä, geodeettisista ja magneettisista asemista, sähkömagneettisista luotausverkoista sekä geofysikaalisista mallinnus- ja mittauslaboratorioista – yhteensä 25 asemaa, joista 19:ää pyörittää Seismologian instituutti. Sen asemat sijaitsevat ympäri Suomea, uusin Tornion Arpelassa.
Suomen EPOS-toiminnassa on mukana yhdeksän yhteistyökumppania, ja kansallinen koordinaatiovastuu on Seismologian instituutilla.
Suomen Akatemialta saadulla rahalla paitsi rakennetaan uusia asemia myös yhtenäistetään jo olemassa olevaa asemaverkkoa liitettäväksi EPOSiin. Myöhemmin kansallinen FIN-EPOS -konsortio rakentaa palveluille suomenkielisen kirjautumissivuston.
– Havaintoasemiemme aineisto on vapaasti saatavissa ja toimitetaan eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin datakeskuksiin, jotka ovat mukana EPOS-hankkeessa, Korja kertoo.
Suomalaiset yliopistot ja tutkimuslaitokset voivat vastaavasti käyttää muiden aineistoja omissa tutkimuksissaan ja viranomaistehtävissään.
Ajantasaiset maanjäristysraportit ja kartat
European Plate Observing System
Suomen tutkimusinfrastruktuurien strategia ja tiekartta 2014–2020
Suomen akatemian tutkimusinfrastruktuurien rahoituksesta tiedote 16.1.2015