Pyy siirtyi Suomessa elinvoimaisesta vaarantuneeksi eli uhanalaiseksi lajiksi 2010-luvulla, vain yhden vuosikymmenen aikana. Mistä kehitys johtuu, ja mitä merkitystä sillä on?
Pyyn metsä -lyhytdokumentissa ohjaaja Suvi Sinervo etsii pyytä lapsuutensa metsästä. Vilahduskin linnusta kelpaisi merkiksi siitä, että elämä metsässä jatkuu. Taustalla on se tosiasia, että pyyt linnut tarvitsevat elääkseen oman reviirin vanhan ja kerroksisen metsän siimeksestä. Siksi pyy pystyy kertomaan, mitä Suomen metsille kuuluu.
Luonnontieteellisen museon lintututkija Heidi Björklund, Helsingin yliopiston populaatiobiologian professori Juha Merilä ja SYKEn Biodiversiteettikeskuksen johtaja Petri Ahlroth kertovat dokumentissa, kuinka pyyn kohtalo liittyy laajemmin siihen, mitä maapallon ekosysteemeille tapahtuu.
Dokumentin on tuottanut journalistinen Planeetan rajat -toimisto. Hankkeen on rahoittanut Tieteen tiedotus ry.
Lue myös: Monet lintukannat ovat romahtaneet – se vaikuttaa myös ihmisten elämään