Helsingin turvallisuustutkimus ja Nuorisobarometri osoittavat ilmastonmuutokseen liittyvien pelkojen kasvaneen nopeasti. 15–29-vuotiaiden elämää kartoittavassa barometrissa huolestuneiden määrä lisääntyi vuosikymmenessä 27 prosenttiyksikköä. Helsinki-tutkimuksessa asia nousi kolmessa vuodessa kaksi pykälää, ykköshuoleksi.
— Ilmastoon liittyvien pelkojen nousun näkee opiskelijoissakin. Joillekin se on syy opiskella ympäristöalaa. Lisäksi ahdistus näkyy opintopsykologien tarpeena, kaupunkiympäristöpolitiikan professori Sirkku Juhola kertoo.
Nuoret eivät tahdo olla mukana kulutuksen kulttuurissa pahentamassa ongelmia. Omaa pärjäämistä murehditaan vähemmän.
Kun vesi nousee
Suomen kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma määrittelee, että vastuu sopeutumisesta on meidän jokaisen harteilla.
— Mutta harva ehkä tuntee tätä linjausta, Juhola arvioi.
Ongelmat eivät ole vielä arkipäiväistyneet samaan tapaan kuin vaikkapa Alaskassa, jossa rannikkokyliä on jouduttu siirtämään.
Suomeen ilmiö ui todennäköisimmin sisämaan tulvarantojen kautta.
— Viimeistään se havahduttaa, jos taloon ei enää saa vakuutusta ja kiinteistöt menettävät arvonsa. Tulvakorvauksistahan valtio on jo vetäytynyt.
Helsingissä hulevesitulvat ovat suurempi pulma kuin meri. Viemäriputkia ei voi kasvattaa ylettömiin ja vakuutuskysymyksissä on paljon epäselvää.
Uutinen on julkaistu Yliopisto-lehdessä Y/07/19.