Ilmaston lämpeneminen uhkaa arktisen keitaan olemassaoloa

Arktiksen merkittävin keidas on altis ilmastonmuutokselle - tutkijoiden mukaan ilmaston lämpeneminen uhkaa alueen ekosysteemiä ja he ennustavat keitaan häviävän.

Helsingin yliopiston Ympäristönmuutoksen tutkimusryhmä (ECRU) oli mukana kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa selvitettiin Arktiksen merkittävimmän keitaan vuosituhantista menneisyyttä ja ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia sen tulevaisuuteen.

Tutkimusalue Luoteis-Grönlanti.

Tutkimusalue.

North Open Water on ympärivuotinen avoveden alue, eli niin kutsuttu polinja, Luoteis-Grönlannin ja Kanadan Ellesmere-saaren välillä Baffininlahden pohjoisosassa, jota merijää muutoin peittää noin kahdeksan kuukautta vuodessa. Aluetta kutsutaan arktiseksi keitaaksi ja sen pohjoispuolella kulkee yksi Grönlannin alkuperäiskansoituksen pääreiteistä.

Tutkimuksessa analysoitiin meri- ja järvisedimenteissä säilyneitä menneisyyden avaimia, mikrofossiileja ja kemiallisia biomerkkejä, jotka paljastivat North Open Water -polinjan vaihtelevan historian viimeisten 6000 vuoden aikana.

Polinjan korkea perustuotanto, josta merissä vastaavat mikrolevät kuten piilevät, ylläpitää monimuotoista ja uniikkia ekosysteemiä, joka toimii turvapaikkana monille lajeille muutoin karuissa arktisissa oloissa. Siellä viihtyvät myös ikoniset arktiset lajit kuten jääkarhu, mursu ja sarvivalas. Alueen metsästyksestä ja kalastuksesta riippuvaisille alkuperäiskansoille tämä pohjoisen pallonpuoliskon suurin polinja on ollut elinehto.

Tutkimuksen mukaan polinja oli vakaa ja sen perustuotanto korkeaa n. 4400-4200 vuotta sitten, jolloin ihmiset saapuivat Grönlantiin jäätyneen Naresväylän yli Kanadasta.

Tuhat vuotta epävakauden aikaa ja uusia lämpöennätyksiä

Sen vakaus on kuitenkin vaihdellut viimeisten vuosituhansien aikana: lämpimämpien ilmastovaiheiden aikana 2200-1200 vuotta sitten polinja oli epävakaa ja sen tuottavuus romahti. Perustuotannon ollessa alhaista, ravintoverkon ylemmillä tasoilla olevien eliöiden kuten eläinplanktonin, kalojen ja merinisäkkäiden kannat pienenevät merkittävästi.

- Tänä ajanjaksona ei arkeologisten löytöjen mukaan alueella ollut asutusta; mysteeri, joka tutkimuksen valossa voi selittyä metsästyksestä ja kalastuksesta riippuvaisille ihmisille epäsuotuisilla olosuhteilla, kertoo tutkija Kaarina Weckström Helsingin yliopiston Ympäristömuutoksen tutkimusryhmästä (ECRU).    

Tutkijoiden mukaan ilmanlämpötilat Luoteis-Grönlannissa eivät ole koko polinjan tutkitun 6000-vuotisen historian aikana olleet nykypäivän tasolla. Ihmistoiminnasta johtuva ilmaston lämpeneminen ja merijään väheneminen ovat johtaneet polinjan epävakauteen. Sitä ylläpitävät suotuisat merivirrat ja tuulet sekä erityisesti polinjan pohjoispuolen jääsilta, joka estää Jäämeren ajojäitä liikkumasta etelään. Tämän luontaisen tulpan vuosittaista muodostumista lämpenevä ilmasto nyt uhkaa.

- Odotettavissa on mitä todennäköisimmin tämän Arktiksen merkittävimmän keitaan häviäminen, jos lämpeneminen jatkuu ennustetusti. Ilmastonmuutosta olisi tärkeää vähintäänkin hidastaa, jotta arktisilla alkuperäiskansoilla olisi edes jonkinlainen mahdollisuus mukautua tulevaisuuden uusiin elinoloihin. Toisaalta, kuten polinjan historia antaa ymmärtää, jos kasvihuonekaasujen päästöjä kyetään vähentämään ja ilmanlämpötilan nousua hillitsemään, sekä arktinen merijää että polinja voivat palautua, summaa Weckström. 

Alkuperäinen artikkeli:

Ribeiro, S., Limoges, A., Massé, G. et al. Vulnerability of the North Water ecosystem to climate changeNat Commun 12, 4475 (2021). https://doi.org/10.1038/s41467-021-24742-0