Ilmakehäfysiikasta tutkimusinfrastruktuurien pariin päätyneelle Ari Asmille (@asmi_ari) avoimen datan kysymykset ovat arkipäivää. Asmin työ avoimen datan parissa kansainvälinen tutkimusinfrastruktuuri ICOSissa (@ICOS_RI) lennättää Asmia asiantuntijan roolissa pitkin Eurooppaa erilaisten kansainvälisten tutkimushankkeiden pariin.
ICOS avaa datan kaikille
ICOS on integroitu kasvihuonekaasujen havainnointijärjestelmä. Kyseessä on hajautettu eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri eli tutkijoiden, tutkimusasemien, mittalaitteiden ja mittausaineiston organisaatio kasvihuonekaasujen pitoisuuksien, vapautumisen ja sitoutumisen seuraamiseksi.
Asmin mukaan ICOS:n kohdalla voidaan puhua läpimurroista, sillä aikaisemmin esimerkiksi kasvihuonekaasujen mittaaminen on ollut hyvinkin hajautettua. Tutkimusinfrastruktuurin avulla havaintojen tekeminen on määritellympää ja professionaalisempaa, kun kaikilla on käytössä yhteiset toimintatavat. Tästä hyötyvät niin tutkijat kuin yhteiskuntakin.
– Kun havainnot ovat standardisoituja, niiden yhteiskunnallinen painoarvo kasvaa, Asmi sanoo.
Yhteisten toimintatapojen lisäksi ICOS:lle on ominaista, että sen parissa tutkimusta tehdään avoimesti ja siitä syntyvä data on kaikkien saatavilla. Asmi huomauttaa, että etenkin ympäristötutkimuksen kannalta datan avoimuus on äärimmäisen olennaista.
Emme voi enää palata 50-luvulle mittaamaan lämpötilaa, eikä ilmastoa pysty havainnoimaan muutoin kuin pitkällä aikavälillä.
– Jos data ei ole saatavilla, eikä sitä säilötä, menetetään ympäristötutkimuksen kannalta kallisarvoisia aikasarjoja. Emme esimerkiksi voi enää palata 50-luvulle mittaamaan lämpötilaa, eikä ilmastoa pysty havainnoimaan muuten kuin tarpeeksi pitkällä aikavälillä, Asmi huomauttaa.
Asmin mukaan tutkijoiden keskuudessa ongelma ei niinkään ole asenteissa vaan tiedon puutteessa – on olemassa hyvin monenlaisia näkemyksiä avoimuudesta.
– Yleensä ihmisillä ei ole mitään avointa dataa vastaan, mutta käsitykset siitä voivat olla hyvinkin erilaisia. Moni saattaa jopa luulla tuottavansa avointa dataa, mutta varsinainen totuus voi olla toinen, Asmi sanoo.
Esimerkiksi Suomen Akatemia on hiljattain alkanut vaatia tutkimusrahoitusta hakiessa selvitystä siitä, mitä tutkimusdatalla aikoo tehdä. Usein viimeistään tässä vaiheessa käännytään Asmin puoleen, joka auttaa avoimeen dataan liittyvissä pattitilanteissa.
Avoin data on nopeasti saatavilla
Mutta mitä avoimuudella sitten tarkoitetaan?
– Avoin data on saatavilla mahdollisimman avoimesti, mahdollisimman nopeasti, Asmi kiteyttää.
Tämä Asmin mukaan helpottaa tutkijoiden työtä ja lisää tiedon luotettavuutta. Hän kuitenkin muistuttaa, että on myös paljon dataa, jota ei voida avata esimerkiksi henkilöiden yksityisyyden suojaamiseksi, eivätkä nykyiset toimintatavat mahdollista välttämättä datan avaamista välittömästi.
– Ainoa tapa tehdä tiedosta luotettavaa, on pitää tutkimusprosessi selkeänä ja avoimena. Jokainen vaihe prosessista on oltava avoin, Asmi sanoo.
Lisäksi tutkimusdatan avaamisesta voi olla hyvinkin suurta hyötyä myös tutkimuksen kannalta, käytännön tasolla.
– Aloimme Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden osastolla jo varhaisessa vaiheessa jakaa havaintodataamme. Jälkikäteen katsottuna siitä datasta on tehty valtava määrä julkaisuja, ja datan avaaminen on luonut paljon uusia tutkimuskontakteja, Asmi kertoo.
Avoimuus on tuonut mukanaan myös taloudellista hyötyä ja herättänyt uudenlaista kiinnostusta, joka puolestaan on tuonut mukanaan uusia yhteistyökumppaneita ja luonut uusia tutkimushankkeita.
Miksi tutkimusdatan avaamista sitten kartetaan?
– Kun yhteiset toimintatavat puuttuvat, saatetaan pelätä, että tutkimusdataa väärinkäytetään tai ettei siitä anneta tarpeeksi krediittiä, Asmi sanoo.
Avointa dataa oli jo 1800-luvulla
Usein avoimeen tieteeseen suhtaudutaan uutena asiana. Asmi kuitenkin huomauttaa, että kyseessä ei suinkaan ole uusi ilmiö.
– Väitöskirjaani varten luin tutkimuksia 1800- ja 1900-luvun taitteesta, joissa kaikki tutkimusdata oli julkaistu ja avoimesti saatavilla kenen tahansa käytettäväksi. Kun mittausdatan määrä kasvoi, datan ja julkaisujen eriytyminen alkoi hiljalleen kasvaa 1930-luvun jälkeen, Asmi kertoo.
Nyt paluu avoimen datan pariin on kuitenkin lisääntynyt paljon, ja Asmi uskoo kyseessä olevan pysyvä muutos.
Näen tutkimusdatan avaamisen yhteiskunnallisena sopimuksena.
– Avoimuus tulee varmasti lisääntymään, ja toimintatapojen tulee edistyä. Koen, että julkisella rahalla rahoitettujen tutkimusten kohdalla on jopa moraalinen velvollisuus, että kaikilla olisi pääsy tutkimusdataan. Näen asian oikeastaan jopa yhteiskunnallisena sopimuksena, Asmi sanoo.
Asmin mukaan avoimuudesta voi olla tutkijoiden lisäksi hyötyä myös kansalaisille.
– Hyvänä esimerkkinä toimivat esimerkiksi HSY:n ilmanlaatumittaukset. Usein avoimesta datasta pitäisi kuitenkin tehdä käyttökelpoisempaa, jotta myös kansalaisten olisi helpompi tulkita sitä, Asmi sanoo.
Yhteisten toimintatapojen löytämiseksi tehdään paljon aktiivista työtä, jotta avoimuudesta tulisi tulevaisuudessa yhä helpompaa.
Asmin mukaan Helsingin yliopistossa avoimuutta tuetaan kansainvälisestikin katsottuna erityisen hyvin.
– Juuri avoimuus ja eri alojen laajuus tekee Helsingistä niin rikkaan tutkimusympäristön. Asiantuntijuutta löytyy monelta alalta – monitieteellisyys on vahvuutemme, Asmi sanoo.
Lue muista avoimella datalla tehtävistä tutkimuksista ja tutustu avoimeen tieteeseen Helsingin yliopiston Avoin tiede -sivustolla.