Elintarvikehyönteisten kauppa sallittiin Suomessa viime marraskuussa. EU-asetuksen tulkintamuutoksen jälkeen Suomesta tuli alueen edistyksellisimpiä hyönteismaita. Hyönteistuottajia on ehtinyt rekisteröityä puolen sataa, ja Luonnonvarakeskus (Luke) avasi 22. elokuuta Jokioisiin hyönteistutkimuslaboratorion.
Luke edistää hyönteistaloutta planeetan kestävyyden nimissä: viisaasti tuotettu hyönteisproteiini on hyvin ekologista lihaan nähden. Proteiinikilo syntyy 15 prosentilla siitä rehusta, minkä naudanliha vaatii, ja vettä kuluu vain prosentti, Luken pääjohtaja Johanna Buchert vertaa.
Maku ratkaisee
Toistaiseksi, totutteluvaiheessa, hyönteisiä ruokitaan usein tuontiproteiinilla. Tarkat reseptit tosin ovat liikesalaisuus. Tutkijat toivovat, että alan etsikkoaikana kulttuuria saadaan luotsattua kestävämmäksi.
— Ei ole mielekästä syöttää madoille kananrehua tai soijaa. Me kehittelemme reseptejä elintarviketehtaiden sivuvirroista, Luken erikoistutkija Miika Tapio kertoo.
Suomen elintarvike- ja metsäteollisuudessa ja muussa elinkeinoelämässä syntyy Buchertin mukaan vuosittain 21 miljoonaa tonnia ravinteikkaita biomassoja, joista ammentaa. Liha- ja kalapitoisia sivuvirtoja ei kuitenkaan voi käyttää: hullun lehmän tauti säikäytti Euroopassa 1990-luvulla ja tuotantoeläinsäädöksiä tiukennettiin.
Ihmisten asenteet sen sijaan ovat Tapion mukaan avoimet.
— Maku ratkaisee. 70–80 prosenttia suomalaisista on valmiita ottamaan hyönteisiä ruokaansa. Maailmanlaajuisesti katsoenhan hyönteisruoka on tavallista.
Elintarvikehyönteisiksi on Suomessa kelpuutettu seitsemän sirkkalajia, mehiläisen kuhnuritoukka sekä isovahakoisan, jauhopukin, kuningasjauhomadon ja kahden tunkkarilajin toukat.
Kuinka parittelu onnistuu?
Helsingin yliopistossa hyönteisten massakasvatukseen on paneuduttu muun muassa Luonnontieteellisessä keskusmuseossa. Perustutkimusta tarvitaan, sillä tuotannossa on lajeittain vaihtelevia kompastuskiviä, vaikka toukat yleensä kasvavatkin hyvin. Vaikeammat vaiheet liittyvät paritteluun, munintaan ja jatkuvan lisääntymissyklin ylläpitämiseen.
Hyönteisten kasvatus löytyy myös listalta, joka esittelee maatalous- ja metsätieteiden maistereita koulivan maisteriohjelman ajankohtaisimpia opetus- ja tutkimusteemoja: hyönteiset ovat aihe uusien valkuaiskasvien, mikrolevien ja muiden nousussa olevien proteiinilähteiden rinnalla. Viime vuonna hyönteisravintoa pohdittiin elintarviketieteiden pääsykokeeseessakin.
Tutustu maatalous- ja metsätieteiden maistereita kouluttavaan maisteriohjelmaan.
Uutinen on julkaistu Yliopisto-lehden numerossa Y/07/18.
Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.