Ruralia-instituutti arvioi Etelä-Savon kolmen erilaisen hiilineutraaliuteen tähtäävän tulevaisuuden skenaarion aluetaloudelliset vaikutukset. Hiilineutraalilla alueella tuotetaan ilmakehään kasvihuonekaasupäästöjä enintään sen verran kuin niitä pystytään alueen hiilinieluilla sitomaan.
Tulosten perusteella hitaampi energiasektorin muutosvauhti (päästötavoitteet saavutettu 2050) ja metsänhoidon aktivointi puuntarjonnan lisäämiseksi voisivat edistää Etelä-Savon taloutta ja työllisyyttä kymmenillä miljoonilla euroilla ja sadoilla henkilötyövuosilla. Toisena ääripäänä tarkasteltu hyvin nopea energiasektorin muutosvauhti (päästötavoitteet saavutettu 2030) sekä metsätalouden merkittävä supistaminen hiilinieluja korostaen puolestaan laskisivat päästöjä tehokkaasti, mutta esimerkiksi alueen työllisyys kärsisi selvästi. Tällöin puhuttaisiin jo satojen henkilötyövuosien suuruisista menetyksistä.
Todennäköisesti realistisimman vaihtoehdon muodostaisi skenaario, missä tasapainoillaan päästötavoitteiden ja talouden välillä. Päästövähennysten tavoitetaso saavutettaisiin vuoteen 2040 mennessä ja metsiä hakattaisiin hieman nykyistä vähemmän. Siinä päästöt laskisivat ja aluetalouteen kohdistuisi pientä laskua tarkastelujakson alkuvuosina, mutta talousvaikutus kääntyisi pidemmällä aikavälillä positiiviseksi, kertoo tohtorikoulutettava Susanna Kujala.
Metsätaloudella suuri merkitys Etelä-Savossa
Tulokset toivat odotetustikin esiin sen, että metsätaloudella on Etelä-Savossa merkittävä rooli niin hiilineutraaliuden kuin taloudenkin näkökulmasta. Metsätalouden muutokset muodostavat suurimman osan tarkasteltujen skenaarioiden talousvaikutuksista, mutta myös energiasektorin muutoksilla on vaikutuksensa.
Metsätalouden merkitystä Etelä-Savossa ei voida tässäkään tapauksessa kiistää. Toinen oleellinen johtopäätös on se, että energia- ja liikennesektorin päästöjen vähentäminen voi olla eduksi aluetaloudelle etenkin pidemmällä aikavälillä, jos tuontienergiaa korvataan paikallisella energiantuotannolla, toteaa tohtorikoulutettava Outi Hakala.
Tutkijat muistuttavat hiilineutraaliuteen pyrkimisen olevan monitahoinen kokonaisuus, jota ei ole mahdollista tarkastella täydellisesti laskelmissa hyödynnetyllä yleisen tasapainon RegFinDyn-mallilla. Luonnollisesti laskelmien oletuksiin liittyy myös useita epävarmuustekijöitä.
Hiilineutraaliuden aluetaloudellisia vaikutuksia ei ole aiemmin selvitetty kattavalla tavalla. Poikkeuksen muodostaa Ahvenanmaa. Kyseessä on siis uudenlainen näkökulma hiilineutraaliutta koskevaan keskusteluun, huomauttaa hankkeeseen mallinnusasiantuntemusta tuonut Ålands statistik- och utredningsbyrån (ÅSUB) tutkimusjohtaja Jouko Kinnunen.
Tutkijat toivovatkin, että tulokset hyödyttävät tulevaisuuden päätöksentekoa Etelä-Savossa ja kannustavat pohtimaan hiilineutraaliuden aluetaloudellisia vaikutuksia.
Skenaarioiden määrittelystä vastasivat energia- ja liikennesektorin osalta LUT-yliopisto ja metsätalouden osalta Luonnonvarakeskus. Kaikki osa-alueet sisältyivät Hiilivapaa Etelä-Savo -hankkeeseen, jonka aluetalousosiota rahoitti Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR).
Julkaisu:
Kujala Susanna, Hakala Outi ja Jouko Kinnunen (2020). Energian käytön hiilipäästöt ja metsien hiilinielut Etelä-Savossa – Tulevaisuuden skenaarioiden aluetaloudelliset vaikutukset. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 204.
Lisätiedot:
Tohtorikoulutettava Susanna Kujala, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
susanna.kujala@helsinki.fi,
puh. 050 415 1158
Tohtorikoulutettava Outi Hakala, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
outi.hakala@helsinki.fi,
puh. 050 318 7933