Avain astmaan tai autismiin voi löytyä suoliston bakteereista

Mikrobiala elää buumia. Ihmisen suolistomikrobiston koostumus eli mikrobiomi tunnetaan varsin hyvin ja biolaskennallisella lähestymistavalla valtavasta datamäärästä osataan löytää korrelaatioita, jotka kytkevät tietyt bakteerit tai bakteerikoostumukset riskiin sairastua eri tauteihin.

Selviä merkkejä on tyypin 2 diabeteksesta ja metabolisesta oireyhtymästä, mutta bakteereista saatetaan ennustaa myös astmaa ja jopa autismia.

– Teorioita kehitellään kaikkialla paljon ja jotkut niistä luultavasti lyövät suuresti läpi, akatemiaprofessori ja yksi maailman johtavista mikrobiomitutkijoista Willem de Vos sanoo.

– Monessa tapauksessa mikrobiomi ennustaa sairauksien ilmenemistä paremmin kuin geenit, koska mikrobiomi muuttuu olosuhteiden mukaan.

Puut­tu­va mik­ro­bi on help­po li­sä­tä

Verrattuna geenianalyyseihin mikrobianalyysi on sikälikin positiivisempi, että mikrobit voi vaihtaa.

– Jos testeissä nähdään, että tietyn mikrobin puute on yhteydessä tyypin 2 diabetekseen, puuttuva mikrobi voidaan helposti lisätä ihmisen suolistoon.

Yksi tulevaisuuden lääke voi olla Akkermansia muciniphila -bakteeri. Muutama vuosi sitten de Vos kollegoineen osoitti, että ylipainoiset hiiret laihtuivat, kun niille syötettiin Akkermansia muciniphilaa. Bakteeri sai hiirten suoliston limakalvon paksuuntumaan ja vähensi niiden insuliiniresistenssiä.

Vuonna 2012 de Vos kollegoineen osoitti saman ihmisillä. Metabolisesta oireyhtymästä kärsivien miesten insuliiniresistenssi väheni, kun he saivat bakteereita terveiltä koehenkilöiltä.

Seuraavana vuonna tutkija näyttivät, että myös pahasta Clostridium difficile -ripulista voi parantua ulosteensiirrolla. Löydös oli merkittävä, koska Clostridium difficile on pitkälti antibioottiresistentti.

Paitsi että ulosteensiirrot tehoavat joissain tapauksissa antibiootteja paremmin, antibioottien käyttöä pitäisi yleisestikin de Vosin mukaan vähentää niiden vaarallisuuden vuoksi. Alhainen mikrobiomin monimuotoisuus nimittäin on yhteydessä moniin tauteihin, esim metaboliseen oireyhtymään, ja antibioottikuurit nimenomaan harventavat mikrobiston monimuotoisuutta.

– Toki antibioottejakin joskus oikeasti tarvitaan, ja niitä voi käyttää joitain kertoja. Mutta liian usein käytettynä ne todella vaikuttavat mikrobiomiin ja terveyteen, de Vos sanoo.

De Vos uskoo, että mikrobiomiin liittyvä seulonta lisääntyy lähivuosina ja ulostenäyte käy yhtä arkisesti kuin verikoe. Jotkut asiat näkyvät veressä paremmin, toiset ulosteessa.

Mikrobialan buumi ulottuu myös terveydenhuollon diagnostiikan ja ulosteensiirtojen ulkopuolelle.

– Mikrobien avulla osataan jo tehdä lääkkeitä ja elintarvikkeita. Mikrobit muuttavat valoa biomassaksi tehokkaammin kuin kasvit, mikä voi auttaa kehittämään tehokkaampia biopolttoaineita, de Vos sanoo.

Willem de Vos – mikrobiomitutkimuksen uranuurtaja

Helsingin yliopiston siteeratuimpia tutkijoita biologian, mikrobiologian ja ympäristön tutkimuksen aloilta​