Arktisen alueen tulevaisuuden keskiössä alkuperäiskansat, paikallisyhteisöt ja elonkirjo

29.9.2021
Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti (HELSUS) on julkaissut arktisen alueen strategiatyötä koskevan politiikkasuosituksen, joka korostaa kestävyyden osa-alueiden yhteensovittamista ja alkuperäiskansojen ottamista mukaan päätöksentekoon. 

Kokonaiskestävyydellä tarkoitetaan kestävyyden eri osa-alueiden yhdistelmää, jolla voidaan turvata nykyisten ja tulevien sukupolvien mahdollisuudet elinkelpoisella planeetalla. Kestävyyden edistämisen eri tavoitteet ovat monesti törmäyskurssilla, myös arktisilla alueilla. Esimerkiksi alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen oikeus harjoittaa omaa elinkeinoaan saattaa olla ristiriidassa ilmastokestävään energiantuotantoon siirtymisen kanssa. 

Muutokseen vastaaminen ja kestävän tulevaisuuden turvaaminen edellyttävät eri ulottuvuuksien yhteensovittamista. Nyt julkaistu tutkimukseen perustuva politiikkasuositus tukee päättäjiä arktista aluetta koskevien linjausten tekemisessä. 

Arktinen alue muuttuu jo

Ympäristönmuutoksen seurauksena arktinen alue lämpenee muuta maailmaa nopeammin ja ihmisyhteiskuntien mittakaavassa muutos on pysyvää. Elonkirjo eli luonnon monimuotoisuus ja erilaisten kulttuurien elinvoimaisuus ovat jo muutosten kourissa. Nämä muutokset ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa, koska ihmisyhteisöt osana luontoa muokkaavat ympäristöään jatkuvasti. 

– On ilmiselvää, että jo lähivuosikymmeninä toimintaympäristö muuttuu - lajien elinympäristöt siirtyvät, ja ilmaston ääri-ilmiöt koettelevat yhteisöjä sekä elinkeinoja. Tilanteeseen sopeutuminen, muutoksen hidastaminen ja toiminnan mukauttaminen ympäristöä vähemmän kuormittavaan suuntaan ovat avainasioita kestävyysmurroksen edistämisessä myös arktisella alueella, kertoo suositusta tekemässä ollut apulaisprofessori Jussi T. Eronen.

Kestävyysmurroksella tarkoitetaan kokonaiskestävyyteen tähtäävää koko nykyisen järjestelmämme uudelleenajattelua. Se edellyttää kestävyyden eri ulottuvuuksien eli ekologisen, sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden samanaikaista huomioimista. Tästä syystä arktisen alueiden strategioissa tulisi tunnistaa ja tunnustaa entistä vahvemmin ja eri kulttuurien näkökulmista kestävyyden eri ulottuvuudet kokonaisvaltaisesti. 

Alkuperäiskansat mukaan päätöksentekoon

Arktisella alueella asuu noin 40 alkuperäiskansaa, joiden oikeuksien toteutuminen on avainasemassa alueen kestävän tulevaisuuden turvaamisessa. Tutkijoiden mukaan alkuperäiskansojen oikeuksien toteutuminen edellyttää, että mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon lisätään. Osallistumismahdollisuuksia voidaan tukea muun muassa lisäämällä alkuperäiskansojen ja paikallisten toimijoiden edustajia päättäviin ja toimeenpaneviin elimiin. 

– Alkuperäiskansojen oikeuksien edistäminen on linkittynyt vahvasti myös elonkirjon turvaamiseen. Esimerkiksi paikallista ympäristö- ja ilmastotietoa integroiva tutkimus voi auttaa merkittävällä tavalla ratkaisemaan viheliäisiä ongelmia. Eli ongelmia, jotka kietoutuvat isoiksi viheliäisiksi vyyhdeiksi, kuten ilmastonmuutoksen kiihdyttämää luontokatoa, sanoo politiikkasuositusta laatimassa ollut professori Reetta Toivanen

Politiikkasuositus tukee päättäjiä 

Tutkijoiden mukaan arktisen alueen kestävä tulevaisuus perustuu monimuotoisen luonnon sekä paikallisten elinkeinojen ja kulttuurien säilyttämiseen. Arktisten alueen strategioita laatiessa tulisikin tärkeimmäksi tavoitteeksi tunnistaa kestävyyden eri ulottuvuuksien yhteensovittaminen. 

Lisätietoja:  

Reetta Toivanen, professori, HELSUS, reetta.toivanen@helsinki.fi, +358 (0)503185281
Hanna Guttorm, vanhempi tutkija, HELSUS, hanna.guttorm@helsinki.fi, +358 (0)2941 40043

Julkaisutilaisuuteen liittyvät kysymykset ja painettujen suositusten tilaukset: Linda Lammensalo linda.lammensalo@helsinki.fi tai +358 294157853.