Ainutlaatuinen kurssi tuo kestävyysosaamista kaikille Helsingin yliopiston opiskelijoille

Uusi kurssi tarjoaa ratkaisuja kestävämmän yhteiskunnan rakentamiseen ja ilmastostressin lievittämiseen. Verkko-opinnot avautuvat myöhemmin kaikille halukkaille.

Helsingin yliopistossa käynnistyy maaliskuussa 2021 uusi, kaikille opiskelijoille tarjottava kestävyyskurssi. Kolmen opintopisteen laajuinen kurssi kehitettiin, jotta kaikilla yliopistosta valmistuvilla olisi kestävyysosaamista riippumatta siitä, miltä alalta heidän tutkintonsa on.

— Monilla opiskelijoistamme on ilmastostressiä. Näkyy selvästi, että he ovat huolissaan tulevaisuudesta ja tarvitsevat tukea. Kurssin järjestäminen on velvollisuutemme opiskelijoita kohtaan. Sen oppeja he voivat hyödyntää aikanaan tulevilla työpaikoillaan muuttaessaan maailmaa, sanoo rehtori Sari Lindblom.

Kurssilla kestävyys mielletään laajasti ja monitieteisesti, yksilön ja yhteiskunnan hyvinvointina. Luonnon- ja ympäristötieteiden lisäksi tarvitaan myös ihmistieteiden näkökulmaa, jotta tieto muuttuisi toiminnaksi ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän maailman hyväksi.

Inspiraatiota antoivat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, joista otettiin kurssin pääteemojen otsikot. Ne käsittelevät ilmastonmuutosta, luonnonjärjestelmiä, ruokaa, taloutta, hyvinvointia ja kaupunkiseutuja. Yhteisen alkuosion jälkeen opiskelija perehtyy syvemmin valitsemaansa teemaan.

Lindblom on innoissaan kurssista, jota on valmisteltu 2,5 vuotta. Idean esitti alun perin kasvatustieteen yliopistonlehtori Hannele Cantell rehtorin kampuskierroksella. Samanlaista kurssia ei Lindblomin tietojen mukaan ole muiden yliopistojen tarjonnassa.

— Tällä tavalla voimme kantaa kortemme kekoon, jotta ymmärrys kestävyydestä monitieteisenä ilmiönä kasvaa.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

 

Yliopistonlehtori Hannele Cantell kertoo, mistä kestävyyskurssissa on kyse.

Alakohtaisia jatko-opintoja

Kolmen opintopisteen laajuinen kurssi on ainakin aluksi vapaaehtoinen ja valinnainen. Vuonna 2023 tulevat voimaan uudet tutkintovaatimukset. Silloin tiedekunnilla ja koulutusohjelmilla on mahdollisuus sisällyttää kestävyyskurssi pakollisiin opintoihin.

Tavoitteena on myös, että kestävyyskurssille tehtäisiin alakohtaisia kahden opintopisteen jatkokursseja. Joillakin koulutusohjelmilla sopivaa materiaalia on jo valmiina. Nämä alakohtaiset kurssit voivat olla joko lähiopetusta tai verkkokursseja.

Yhteinen peruskurssi toteutetaan verkko-opetuksena. Tulevaisuudessa sen voi suorittaa myös avoimena moocina. Kurssin kehittämisessä on panostettu visuaalisuuteen ja videoihin.

— Kurssi on suunniteltu kandivaiheen yliopisto-opiskelijoille, mutta se sopii kaikille muillekin kiinnostuneille, kertoo kurssin koordinaattori, yliopisto-opettaja Rami Ratvio.

Kurssi valmisteltiin suurella joukolla

Kurssia ei ole tehty pienessä piirissä. Sen luomiseen osallistui 160 yliopistolaista: eri alojen tutkijoita ja opettajia sekä parikymmentä opiskelijaa. Kurssia valmistelemaan pääsivät kaikki halukkaat.

Mukaan tulleiden suuri määrä oli yllätys Ratviolle, vaikka hän tiesikin, että kestävyysasiat kiinnostavat.

— Olen ollut yliopistolla yli 20 vuotta, enkä ole aiemmin suunnitellut opetusta yhtä laajan ja monitieteisen joukon kanssa. Kaikki tekivät kurssia oman työnsä ohessa, rakkaudesta lajiin.

Kestävyyskurssin pilottiversio on tarkoitettu vain Helsingin yliopiston opiskelijoille, mutta myöhemmin sitä suunnataan myös yliopiston henkilökunnalle ja jatkuvan oppimisen avuksi yliopiston ulkopuolelle. Jo tänä keväänä kurssin materiaaleihin pääsee tutustumaan itsenäisesti yliopiston verkkosivuilla.

Pilottikurssilla käytetään sekä suomea että englantia, mutta myöhemmin kurssista tehdään erilliset versiot suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Tavoitteena tarjota ratkaisuja

Ratvion mukaan kurssin suunnittelu oli siihen osallistuneille silmiä avaavaa. Kun työryhmiin kuului muun muassa filosofeja, kasvatustieteilijöitä, ekologeja, oikeustieteilijöitä ja alkuperäiskansatutkijoita, kaikki oppivat uutta oman alansa ulkopuolelta.

— Se antoi uskoa ruohonjuuritasolta ponnistavaan yhteistyöhön. Joukolla saimme aikaan kurssin, jota yksikään opettaja ei olisi pystynyt yksin tuottamaan.

Mutkia matkaan toi koronapandemian sanelema etätyö, ja työryhmät joutuivat pohtimaan kurssin tavoitteita ja sisältöjä virtuaalisilla alustoilla. Etätyöpajoihin pääsivät toisaalta mukaan myös ulkomailla olevat tutkijat.

Ratvion mukaan kurssin tavoitteena on tarjota ratkaisuja. Kurssilla käydään läpi keinoja, joilla asioihin voi vaikuttaa, lainsäädännöstä ja rahoituksesta kulutuspäätöksiin ja aktivismiin.

— Minulle itselleni on ollut valaisevaa se, miten monella eri tasolla kestävyysongelmia pitää ratkaista. Tarvitsemme erilaisia vaikuttamiskeinoja, jotta muutos onnistuu.

Rami Ratvio toivoo, että kurssi herättää kiinnostuksen kestävyyskysymyksiin ja voimaannuttaa. Keväällä tehdyn opiskelijakyselyn perusteella kurssi on todella toivottu.

— Tarvitsemme ihmisiä, jotka tekevät muutoksen mahdolliseksi: teknologian kehittäjiä, suunnittelijoita, lainsäätäjiä, yritysten toimihenkilöitä ja kuntapäättäjiä. Järjestöjä, jotka nostavat esiin ongelmakohtia, kotitalouksia, jotka päättävät elää kestävämmin ja kansalaisia, jotka äänestävät ympäristöä puolustavia ehdokkaita. Koko yhteiskunnan on tiedostettava muutoksen tarve ja toimittava sen mukaan.

Tutustu kurssin materiaaleihin ja ilmoittaudu mukaan. (Toistaiseksi vain Helsingin yliopiston opiskelijoille.)