Ne, joilla on korkea sosioekonominen asema, kuten esimerkiksi korkeakoulututkinto, ylempi toimihenkilöasema ja suuret tulot, äänestävät muita todennäköisemmin vaaleissa. Vaikka tilastollinen tutkimus on tukenut tätä tietoa jo lähes sadan vuoden ajan, viime vuosikymmeninä on puhuttu yhteiskuntaluokkien poliittisen merkityksen vähenemisestä ja jopa luokan kuolemasta.
- Moni on jo luullut, että yhteiskuntaluokka ei vaikuta äänestämiseen. Aiempi tutkimus on löytänyt tukea sosioekonomisen aseman selitysvoiman heikkenemiselle äänestysvalinnassa, tutkija Hannu Lahtinen Helsingin yliopistosta toteaa.
Lahtisen tuore väitöstutkimus, linjassa ajankohtaisen kansainvälisen tutkimuksen kanssa, osoittaa kuitenkin että yhteiskuntaluokka selittää edelleen voimakkaasti äänestämistä. Painopiste on siirtynyt äänestysvalinnasta siihen, käykö ylipäätään äänestämässä.
- Erityisen hälyttäviä äänestysaktiivisuuden erot ovat Suomessa varsinkin nuoremmissa ikäryhmissä koulutusryhmien välillä.
Esimerkiksi 2015 eduskuntavaaleissa ylemmän korkeakoulututkinnon (maisteri/diplomi-insinööritaso) suorittaneista 30-vuotiaista 86 prosenttia äänesti, kun ainoastaan peruskoulun suorittaneista 30-vuotiaista vain 31 prosenttia. Vaikka äänestysaktiivisuuden kokonaistaso on pysynyt suhteellisen vakaana Suomessa tällä vuosituhannella, ovat sen sosioekonomisen erot varsinkin nuoremmissa ikäryhmissä kärjistyneet huomattavasti. Asian havainnollistaa Lahtisen väitöstutkimuksen Kuvio 1:
Äänestysaktiivisuus (%) koulutuksen ja iän mukaan eduskuntavaaleissa 1987, 1999 ja 2015
Polttava yhteiskunnallinen ongelma
Suomessa on ollut kansainvälisesti harvinaislaatuinen tilaisuus tutkia äänestysaktiivisuutta poikkeuksellisen tarkasti anonymisoitujen yksilötason äänioikeusrekisterin tietojen avulla.
- Rekisteriaineistoilla on huomattavia etuja aiemmissa tutkimuksissa tyypillisiin kyselyaineistoihin verrattuna. Näitä ovat sosiaalisesta suotavuudesta johtuvan yliraportoinnin sekä vastaajien itsevalikoitumisesta johtuvien harhojen välttäminen sekä suuri aineistokoko.
Lahtisen väitöstutkimus osoitti rekistereihin yhdistetyn kyselyaineiston avulla, että kyselyjen virhetekijöistä johtuen aiempi tutkimus on yleisesti aliarvioinut äänestysaktiivisuuden sosioekonomisten erojen suuruutta.
- Tulos viittaa siihen, että äänestysaktiivisuuden eriarvoisuus on polttavampi yhteiskunnallinen ongelma kuin mitä on aiemmin ymmärretty edes alan asiantuntijoiden keskuudessa, tutkija sanoo.
Merkittävä ylisukupolvisuus
Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin joitakin äänestyserojen syntyyn vaikuttavia sekä eroja rajoittavia tekijöitä. Näitä olivat erot perhetaustassa, rahallisissa resursseissa ja terveydessä. Lisäksi tutkittiin työuran aikana tapahtuvan sosiaalisen liikkuvuuden mahdollisuuksia kaventaa äänestysaktiivisuuden väestöryhmittäisiä eroja.
- Erityisen painavaksi tekijäksi totesimme ylisukupolvisen siirtymän merkityksen äänestämisessä. Paitsi yksilön aikuisiällä saavuttamansa, myös heidän lapsuuden perheensä sosioekonominen asema erottelee äänestysaktiivisuutta yllättävänkin dramaattisesti.
Lahtisen väitöstutkimuksen mukaan niillä nuorilla aikuisilla, joiden vanhemmat eivät olleet suorittaneet perusasteen jälkeisiä tutkintoja, äänestysaktiivisuus oli vain 28 prosenttia. Niistä nuorista aikuisista äänesti 69 prosenttia, joiden vanhemmista ainakin toisella oli ylempi korkeakoulututkinto (kuvio 2).
- Vaikka periaatteessa yleinen ja yhtäläinen äänestysoikeus vallitsee Suomessa, käytännössä kaikki eivät lähde tähän leikkiin samalta viivalta. Erilaiset taustat tarjoavat hyvin erilaiset lähtökohdat täysivaltaiseen poliittiseen kansalaisuuteen, Lahtinen toteaa.
**************************************
VTM Hannu Lahtinen väittelee 27.9.2019 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Socioeconomic differences in electoral participation - Insights from the Finnish administrative registers". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, PII, Yliopistonkatu 3.
Vastaväittäjänä on Professor Geoffrey Evans, University of Oxford, ja kustoksena on professori Pekka Martikainen.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja - Publications of the Faculty of Social Sciences.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Hannu Lahtinen
Puh. 029 4124911
hannu.lahtinen@helsinki.fi