Lisäksi kokeilut auttavat ymmärtämään, miten esimerkiksi tilat, tekniset ratkaisut tai käytössä olevat toimintatavat vaikuttavat käytännön työhön ja sen kehittämiseen. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopistoon tehdystä väitöskirjasta, jonka aiheena on kokeiluiden käyttäminen sosiaalityön kehittämisessä.
Väitöstutkimuksessa tarkastellaan, millaisia mahdollisuuksia ja esteitä kokeilujen käyttöön liittyy ja minkälaista päättelyä kokeiluiden tekeminen edellyttää. Kokeiluiden käyttämisen hankaluutena on, että henkilökunnan vaihtuessa tiedonjatkumot voivat katketa eikä tarjolla ole aina riittävästi tukea.
- Lisäksi pienet kokeilut eivät välttämättä paljasta kaikkia käytännön seurauksia ja ongelman kokoluokan kasvaessa työntekijöiden mahdollisuudet suunnitella kokeiluja hankaloituu, sanoo väitöskirjatutkija Heidi Muurinen.
Tietoisesti ihmettelemään, jotta sosiaalityö kehittyisi
Kokeilujen käyttäminen kehittämisen välineenä edellyttää strategisesti hyvää päättelyä. Yksi tapa tutkimuksen mukaan on etsiä selitystä yllättävälle havainnolle salapoliisin tavoin eli heittäytyä ammattiyllättyjän rooliin, jossa tietoisesti ihmetellään ja pohditaan omaa työtä eri näkökulmista ja yhdessä muiden kanssa.
Myös olemassa olevan tutkimustiedon hyödyntäminen voi auttaa tekemään yllättäviä tai ristiriitaisia havaintoja omasta työstä.
- Huolellinen päättely ja kokeiluiden taustalla olevan pragmatistisen filosofian lähtökohtien ymmärtäminen luo edellytyksiä paitsi kokeilemalla kehittämiselle myös kokeiluiden tutkimiselle, Muurinen kertoo.
Kokeileva lähestymistapa osaksi tutkimustoimintaa
Tutkimuksessa kuvattu kokeileva lähestymistapa pohjautuu pragmatismiin, jossa lähtökohtana on käytännön seurausten tarkastelu.
- Tämä tarjoaa kiinnostavan perustan sosiaalityön käytäntötutkijoille, jotka ovat valmiita nousemaan ylös tutkijan nojatuolista ja tekemään käytäntöä hyödyttävää tutkimusta sekä kokeiluja yhdessä käytännön toimijoiden kanssa. Kokeileva lähestymistapa voi muodostua pysyväksi osaksi sosiaalityön tutkimus- ja kehittämistoimintaa, Muurinen toteaa.
Kehittämistoiminnassa on viime vuosina peräänkuulutettu pieniä, ketteriä kokeiluja ja vahvaa kokeilukulttuuria. Myös sosiaalityössä kokeilut mahdollistavat käytännön kehittämisen ja tutkimisen. Kokeiluiden hyödyntäminen voi olla yksi tapa vahvistaa sosiaalityössä tehtävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa, mikä on nykyisen hallitusohjelman yksi tavoite.
Väitöskirjan aineistona on muun muassa Soccan Hyvän olon tila -kehittämisohjelmassa vuosina 2012–2013 tehty kehittämistyö, jossa tavoitteena oli tuottaa tietoa palveluympäristöjen merkityksestä sosiaalityössä sekä oppia palvelun yhteissuunnittelemisesta ja kokeilemisesta. Lisätietoa http://www.socca.fi/files/3301/Sosiaalitoimisto_2.0_Kuinka_teemme_sosia…
****************************
VTM Heidi Muurinen väittelee 20.9.2019 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Pragmatismi ja kokeileva lähestymistapa sosiaalityön tiedonmuodostuksessa".
Vastaväittäjänä on professori emeritus Mikko Mäntysaari Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena toimii Mirja Satka.
Väitöskirja julkaistaan Heikki Waris -instituutin tutkimuksia sarjassa. Väitöskirja löytyy myös E-thesis -palvelusta.
Väittelijän yhteystiedot:
Heidi Muurinen
Puh. 040 5184819
heidi.muurinen@helsinki.fi
@HeidiMuurinen