Osallistuva budjetointi vahvistaa kaupunkidemokratiaa

Kansalaisvaikuttamisessa haetaan jatkuvasti uusia kanavia perinteisten vaihtoehtojen rinnalle. Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU)-hankkeen tutkijoiden arvio osallistuvan budjetoinnin OmaStadi-hankkeen ensimmäisestä kierroksesta (2018-2020) on varovaisen positiivinen.

Tutkijat seurasivat OmaStadia yli kahden vuoden ajan ja hyödynsivät kerättyä aineistoa laajasti eri menetelmiä yhdistellen. Arvioinnissa OmaStadin ensimmäisestä kierroksesta piirtyy varovaisen positiivinen kuva.

– OmaStadi on onnistunut monessa asiassa. Hanke on herättänyt paljon kiinnostusta ja se on arvioitu todella ajankohtaiseksi. Helsinkiläisten keskuudessa OmaStadia pidetään tervetulleena uutuutena osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien joukossa. Sen avulla demokratiaa voidaan kehittää suuntaan, jossa kaupunkilaiset voivat paremmin vaikuttaa päätöksentekoon, arvioi Helsingin yliopiston tutkijatohtori Titiana Ertiö.  

Ensimmäisen kierroksen perusteella OmaStadi-hankkeessa on myös haasteita. Arviointi sisältääkin suosituksia osallistuvan budjetoinnin menetelmän parantamiseksi tulevaisuudessa.

– OmaStadin merkitystä vahvistaa sen mahdollisuus olla laajasti kaupunkilaisille avoin kanava. On tärkeää korostaa yhdenvertaisuuden edistämistä hankkeen keskeisenä tavoitteena sekä tukea yhteiskehittämistä. Tätä voitaisiin kehittää huomioimalla selkeämmin ehdotuksia koskeva julkinen keskustelu äänestämisen rinnalla, tutkijatohtori Pekka Tuominen Helsingin yliopistosta korostaa.  

Arvioinnissa on käytetty Yhteisluomisen tutkan menetelmää, joka heijastelee moniarvoisen yhteiskunnan piirteitä 12 kriteerin kautta. 

– Yhteisluomisen tutkan vahvuus on sen laaja-alaisuus. Yleisesti käytetty tapa on arvioida vain tehokkuutta ja laatua tai osallistujien kokemuksia. Tutkan avulla voidaan arvioida koko hankkeen elinkaari, kertoo hankkeen tutkija, dosentti Mikko Rask Helsingin yliopistosta.  

Osallistuvan budjetoinnin uusin kierros on Helsingissä käynnistynyt syksyllä 2020 ja jatkuu aina vuoden 2021 loppuun saakka.  

Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama BIBU-hanke tutkii kansalaisuuden muutoksia. Monitieteisessä hankkeessa on mukana tutkijoita yhteensä kuudesta yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta. 

Lue raportti täältä.

Lisätietoja:

Mikko Rask, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto mikko.rask@helsinki.fi  
Titiana Ertiö, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto titiana.ertio@helsinki.fi  
Pekka Tuominen, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto pekka.tuominen@helsinki.fi