Onko kynnys siirtää vaaleja jatkossakin nyt matalampi?
Kimmo Rentola, professori, poliittinen historia:
Kynnyksen madaltumiseen on vaikea uskoa. Se on kuitenkin hankalaa, eikä meidän poliittisessa järjestelmässämme ole nähtävissä tilannetta, että pääministeripuolueen voima riittäisi siihen. Sitä paitsi vaalien ajankohdan rukkaaminen tai muu sentyyppinen pelailu voi helposti kääntyä peluria vastaan, niin kuin pääministeri David Cameron sai Britanniassa nähdä luvattuaan brexit-kansanäänestyksen vuoden 2015 parlamenttivaalien alla.
Millainen on ylipäätään vaalien siirtämisen historia Suomessa?
Kimmo Rentola:
Vaaleja on Suomessa siirretty monta kertaa. Venäjän keisarilla ja sitten pitkään tasavallan presidentillä oli oikeus hajottaa eduskunta ja määrätä uudet vaalit, mikä oli melkoinen pelätin kansanedustajille. Itsenäisyyden aikana sitä käytettiin vuonna 1930, jotta saataisiin lapuanliikkeen vaatimat lait hyväksytyiksi. Presidentti Kekkonen teki tempun kahdesti.
Eduskuntavaaleja on lykätty sodan takia. Kesällä 1939 valittu eduskunta istui peräti kuusi vuotta, kun vaalikausi oli silloin kolme vuotta.
Presidentinvaaleja ei ole lykätty, mutta poikkeusjärjestelyjä on tehty useaan otteeseen, toisen maailmansodan aikana kolmesti ja sen jälkeen kahdesti, 1946, jolloin eduskunta valitsi Paasikiven, ja 1973, jolloin eduskunta valitsi Kekkosen neljäksi vuodeksi.
Millainen Suomen vaalien järjestämisen tapa on verrattuna muihin maihin?
Johanna Peltoniemi, tutkijatohtori, valtio-oppi, hallintotiede:
Suomen vaalit on arvioitu erittäin luotettavaksi (The Electoral Integrity Project), ja Suomessa on varsin hyvin kyetty suojaamaan vaalijärjestelmää esimerkiksi vaalihäirinnältä. Sen sijaan Suomi on ollut jälkijunassa joustavien äänestysmuotojen käyttöönotossa, esimerkiksi kirjeäänestys on ollut vuodesta 2019 alkaen mahdollista vain vaalien aikana ulkomailla asuville ja oleskeleville suomalaisille, eikä proxy-äänestystä tai nettiäänestystä ole tarjolla, eikä niiden mahdollisuuksia ole juurikaan edes selvitetty. On selvää, että viimeistään pandemian aikana on herätty huomaamaan, että joustavammasta vaalilainsäädännöstä ja joustavista äänestysmenetelmistä olisi hyötyä myös poikkeusoloissa.
Onko vaaleja siirretty aikaisemmin, ja jos on, niin millaisissa tilanteissa?
Johanna Peltoniemi:
Kuntavaaleja on siirretty aiemmin kahdesti, vuosina 1939 (toisen maailmansodan takia, järjestettiin 1945) ja 2016. Kuntavaalien ajankohta ei ole perustuslaillinen kysymys, vaan muuttaminen tapahtuu tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
Presidentinvaaleja on järjestetty poikkeuksellisin menetelmin useammankin kerran Suomen historiassa. Presidentinvaaleja ei järjestetty vuosina 1937-1950 lainkaan, vaan Ryti nousi presidentiksi poikkeuslailla vuoden 1937 valitsijamiesten valitsemana Kallion loppukaudeksi joulukuussa 1940 ja uudestaan vuonna 1943.
Mannerheim valittiin presidentiksi poikkeuslailla vuonna 1944 ja Paasikivi vuonna 1946. Paasikiven valinnasta äänestettiin kuitenkin eduskunnassa, eli Paasikiven osalta poikkeuslailla ei siis päätetty muusta kuin siitä, että presidentin valinnan suoritti eduskunta. Eduskunta siis valitsi sekä Mannerheimin että Paasikiven, kun taas Ryti valittiin kahdesti Kallion valitsijamiehillä. Kekkonen valittiin neljännelle kaudelleen (1974-1978) poikkeuslailla.
Vuoden 1942 eduskuntavaalit siirrettiin vuoteen 1944, ei kuitenkaan sodan takia, vaan sillä perusteella, että Viipurin vaalipiirin väestöstä oli poissa niin suuri osa, että vaalilakia olisi ollut mahdollista noudattaa vain muodollisesti. Samalla perusteella Ryti valittiin presidentiksi poikkeuslailla. Eduskuntavaalit on järjestetty etuajassa vuosina 1924, 1929, 1930, 1962, 1972 ja 1975 presidentin hajotettua eduskunnan.
Eduskuntavaalit on mahdollista aikaistaa eduskunnan hajottamisella, joka tapahtuu pääministerin esityksestä. Käytännössä tämä oli tapahtumassa viimeksi vuonna 2017 Perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeen. Vuoden 2019 hallituksen hajoaminen ei sekään johtanut uusiin vaaleihin. On siis mahdollista, että vaalien ajankohtaa voidaan käyttää politiikan teon välineenä. Tämä ei ole myöskään poikkeuksellista, vaan kuuluu poliittiseen käytäntöön esimerkiksi Tanskassa ja Isossa-Britanniassa.
Tutustu myös muihin tutkijoihin, jotka voivat kommentoida vaalien siirtämistä.