Maaseudun lasten ja nuorten kokemuksia ja käsityksiä kotiseudusta on tutkittu

Julkaisu on osa Juuret juniorille – Maaseudun lasten ja nuorten kotiseutukokemusten rakentuminen ja yhteys koettuun elämänlaatuun ja hyvinvointiin -tutkimushanketta, jossa huomion kohteena ovat peruskouluikäisten maaseudun lasten ja nuorten kokemukset.

LASTEN JA NUORTEN KOTISEUTUA TUTKIMAAN
 

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin alueiden, ajan ja kultturin tutkimusryhmä on vuodesta 2011 kehittänyt kokemuksellista kotiseututeoriaa ja sen menetelmiä lukuisissa kotiseutututkimushankkeissa. Tutkimusten lähtökohtana on ajatus kotiseudun ilmiön universaalisuudesta: jokaiselle kertyy tapahtumiin ja paikkoihin kiinnittyviä kokemuksia, joiden varaan oma käsitys kotiseudusta rakentuu. Kotiseutu on ihmisen koko elämänhistorian ajan rakentuva ja muuttuva kokonaisuus.

Julkaisu on osa Juuret juniorille – Maaseudun lasten ja nuorten kotiseutukokemusten rakentuminen ja yhteys koettuun elämänlaatuun ja hyvinvointiin -tutkimushanketta, jossa huomion kohteena ovat peruskouluikäisten maaseudun lasten ja nuorten kokemukset. Hankkeessa tutkitaan, miten lapset ja nuoret rakentavat kotiseutuaan ja juurtuvat siihen, miten kotiseutu koetaan ja miten nämä kokemukset vaikuttavat heidän hyvinvointiinsa ja elämänlaatuunsa. Tutkimuksen pääaineisto on kerätty peruskouluikäisten virikekeskusteluissa eri puolilta Suomea. Aineistoa täydentävät oppilaiden kirjoitustehtävät sekä verkossa toteutettu karttapohjainen kysely. Aineiston perusteella luodaan edelleen tulkinta lasten ja nuorten kotiseutukuvien ja -käsitysten kehityksestä ja kokonaisuudesta. Tulkinta julkaistaan erikseen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin julkaisusarjassa.

JULKAISU (pdf)

Juuret juniorille (Juju) -tutkimushanke sai rahoituksen valtakunnallisesta maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden hausta vuonna 2019. Hankkeen rahoitti Maa- ja metsätalousministeriö Maatilatalouden kehittämisrahastosta. Hankkeelle muodostettiin seurantaryhmä, jossa oli edustus Helsingin ja Turun yliopistoista, Maaseudun Uusi Aika -yhdistyksestä, Suomen Kotiseutuliitosta sekä Maa- ja metsätalousministeriön maaseutupolitiikan neuvostosta. Hanke toteutettiin vuosina 2019–2021.