Uskonnolliset ja kulttuuriset luterilaiset arvot ovat muovanneet satoja vuosia pohjoismaisia yhteiskuntia. Kapitalismin sijaan luterilaiset traditiot ovat painottaneet sosiaalidemokraattista hyvinvointivaltiota.
Reformaation 500. merkkivuoden tiimoilla aihe on erittäin ajankohtainen.
Marylandin yliopiston kansantaloustieteen professori Robert H. Nelsonin uudessa teoksessa Lutheranism and the Nordic Spirit of Social Democracy: A Different Protestant Ethic pureudutaan luterilaisuuden vähemmän tutkittuun ulottuvuuteen. Kirjan keskiössä on luterilaisen etiikan merkittävä rooli pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja sosiaalidemokraattisen talousjärjestelmän kehittymisessä 1900-luvulla.
Nelson hahmottelee kehityskulun samankaltaiseksi mitä sosiologi Max Weber kalvinistisen etiikan yhteydessä kapitalismin syntyyn. Nelson myös vertailee kirjassaan uudella tavalla yhdysvaltalaista ja pohjoismaista käsitystä hyvinvointivaltiosta.
Pohjoismaille tärkeät arvot, kuten kova työetiikka sekä miesten ja naisten välinen täydellinen tasa-arvo johdetaan Nelsonin mukaan luterilaisesta kutsumuksesta.
− Kultainen sääntö: ”Tee toisille siten, kuin toivoisit heidän tekevän sinulle”, on etenkin toiminut 1900-luvun pohjoismaisen sosiaalisen solidaarisuuskäsityksen pohjana, Nelson esittää.
Sosiaalidemokraattisen hyvinvointivaltion haasteet
Lutheranism and the Nordic Spirit of Social Democracy: A Different Protestant Ethic -teos tarjoaa kiinnostavia ja tuoreita tarttumapintoja uskonnon, kansallisen identiteetin, kirkon ja valtion sekä kansalaisyhteiskunnan ja hallinnon välisiin suhteisiin Pohjoismaissa.
Nelson määrittelee kirjassaan pohjoismaisen sosiaalidemokratian itsessään eräänlaiseksi moderniksi uskonnon muodoksi, “sekulaariksi luterilaisuudeksi”.
Hän osoittaa, ettei luterilaisuus ole koskaan poistunut talouspoliittiselta agendalta, jonka tavoitteena on ollut ikään kuin rakentaa maanpäällistä taivasta. Siltikin, vaikka uskonto ja kulttuuri ovat muuttuneet Pohjoismaissa radikaalisti.
− Luterilaisuuden sisältö on kaikesta huolimatta pysynyt ajan saatossa yllättävänkin muuttumattomana, Nelson huomauttaa.
Tänä päivänä maahanmuuttajien kasvava määrä ja vaikeudet lisätä talouskasvua haastavat Nelsonin mukaan sekulaaria luterilaisuutta ja sosiaalidemokratiaa. Hänen mielestään se, että uusia maahanmuuttajia pyydetään omaksumaan täysin pohjoismaiset arvot, on rinnastettavissa heidän pyytämiseensä kääntymään luterilaisiksi.
− Pohjoismaissa tulisi pohtia enemmän yhteiskunnan arvopohjaa, jolle poliittinen ja taloudellinen järjestelmä on rakentunut. Erityisesti kaivataan reflektointia siitä, mikä rooli uskonnolla tässä on.
Kirjan esipuheen on kirjoittanut kaupunkiteologian yliopistonlehtori Henrietta Grönlund Helsingin yliopistosta.