Vaikka kuntouttavan työtoiminnan tarkoitus on pysynyt samana sen 20-vuotisen historian aikana, ovat sen käyttötapa ja intensiteetti muuttuneet. Kuntouttavan työtoiminnan jaksojen pituudet ja osallistumispäivien lukumäärä ovat pienentyneet, kun taas toiminnan volyymi asiakasmäärinä on lisääntynyt.
Väitöstutkimuksen mukaan on huolestuttavaa, että osallistujista noin neljännes on alle 30-vuotiaita. Tutkimuksen tulokset antavat myös viitteitä siitä, että kuntouttava työtoiminta on osalle ainoastaan palkkatyön korvike.
– Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuu tutkimuksen mukaan työkuntoisia ihmisiä, joille ensisijainen syy osallistumiselle oli palkkatyön puute, väitöskirjatutkija Päivi Mäntyneva Helsingin yliopistosta sanoo.
Väitöskirjassa esitetään, että kuntouttava työtoiminta vastikkeellistaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien työttömien sosiaaliturvan ja palveluihin osallistumisen.
– On todennäköistä, että ihmiset, joille kuntouttavaan työtoimintaan pääsy on ollut jo yksinomaan myönteinen käänne elämässä, osallistuisivat siihen ilman sanktiointia, toteaa Mäntyneva.
Vuodesta 2001 käytössä ollut kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Kuntouttava työtoiminta on työttömyysturvalain ja toimeentulotukilain mukaista toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa pitkään työttömänä olleiden elämänhallintaa ja työllistymisen edellytyksiä. Se on suunnattu työmarkkinatuen ja toimeentulotuen saajille.
Toimintamahdollisuuksien lähestymistapa voi muuttaa sosiaalipolitiikan suuntaa
Perinteisesti sosiaalipolitiikka on syntynyt ylläpitämään pysyvyyttä. Väitöskirjatutkimuksessa käytetyt lähestymistavat ja käsitteet - toimintamahdollisuudet ja toimijuus - voivat muuttaa hyvinvointivaltion ja sosiaalipolitiikan tavoitteita, jotka auttavat ihmisiä eteenpäin erilaisissa elämäntilanteissa kestävällä tavalla.
Yksilöihin kohdistuvat toimet ovat tärkeitä osana sosiaalipalveluja.
– Työttömyyttä ei voi kuitenkaan sysätä yksilöiden vastuulle, eikä kuntouttava työtoiminta saisi vaikeuttaa pitkään työttömänä olleiden ihmisten elämää, Mäntyneva muistuttaa.
Väitöskirjassa tutkitaan kuntouttavaa työtoimintaa osallisuuden, toimijuuden ja toimintamahdollisuuksien kannalta. Monipaikkainen institutionaalinen etnografia pohjautuu haastattelu- ja havainnointiaineistoihin.
******************************
YTM Päivi Mäntyneva väittelee 5.12.2020 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Aktiivisen sosiaalipolitiikan ytimessä: Etnografinen tutkimus kuntouttavasta työtoiminnasta”. Vastaväittäjänä on professori Liisa Häikiö Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta. Väitöstilaisuus järjestetään Porthaniassa, salissa PII, Yliopistonkatu 3. Etäväitös on seurattavissa Zoom-etäyhteyden avulla. Linkki väitöstilaisuuden etäyhteyteen on: https://helsinki.zoom.us/j/64048626904?pwd=bTBjd0lZbk51WVE3SmhsVU5iWTNE…
Vaihtoehtoisesti samaan Zoom-tapahtumaan voi liittyä myös seuraavin tiedoin:
Meeting ID: 64 048 626 904, Salasana: 715863.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Lisätietoja:
Päivi Mäntyneva
+358 41 518 7788
paivi.mantyneva@helsinki.fi