Instrumentti muokkaa sosiaalisista riskeistä ja yhteiskunnallisista ongelmista riskisijoituksen kaltaisen järjestelyn, johon sijoittajat investoivat tuottojen ja sosiaalisen hyvän toivossa. Tutkimukseen on haastateltu keskeisimpiä suomalaisia sosiaalisen tulosrahoituksen asiantuntijoita.
Tutkimus osoittaa, että sijoittajavetoisen sosiaalisen tulosrahoituksen soveltamiseen liittyy laajempi pyrkimys hyvinvointiyhteiskunnan systeemisestä muutoksesta. Tässä prosessissa sosiaalisen tulosrahoituksen toiminta-ajatuksen on tarkoitus tulla osaksi julkisen sektorin toimintamallia. Sosiaalisen tulosrahoituksen ytimessä ovat toiminnan mittaaminen, tulosten ostaminen ja palveluiden tehokkuus. Mallista voidaan käyttää myös nimeä Social Impact Bond tai tulosperusteinen rahoitussopimus.
- Systeemisen muutoksen tavoittelu vaikuttaa tekniseltä toimenpiteeltä, mutta sen lopullisia vaikutuksia on vielä vaikea arvioida. Sosiaalinen tulosrahoitus yhdistyy uudenlaisista innovaatioista käytävään keskusteluun. Innovaatioilla on suuri merkitys esimerkiksi hyvinvointia tavoiteltaessa, sanoo väitöskirjatutkija Pekka Pennanen Helsingin yliopistosta.
Taustalla selkeät tavoitteet julkiselle sektorille
Tutkimuksen mukaan sosiaalisen tulosrahoituksen mallissa on neljä sisällöllistä tavoitetta ja neljä toimenpidettä tavoitteiden saavuttamiseksi. Mallin tavoitteita ovat sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisy, tehokkuus, räätälöidymmät palvelut ja pienempi julkinen budjettivaje. Tavoitteet yhdistyvät ajatukseen julkisen sektorin systeemisestä muutoksesta.
Mallin tavoitteisiin pyritään kattavammalla sektoriyhteistyöllä, tuloksia ostamalla, siirtämällä rahoitusriskiä sijoittajille ja palveluiden paremmalla vaikuttavuudella.
- Sosiaalinen tulosrahoitus on ajankohtainen instrumentti suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen ja palveluiden järjestämisen kannalta, koska hyvinvointimallin kestävyyteen kohdistuu huomattavia demografisia ja taloudellisia paineita, Pennanen kertoo.
Sijoittajat vahvemmin rahoittamaan hyvinvointipalveluita
Sosiaalisen tulosrahoituksen projekteissa taloudellinen riski kohdistuu sijoittajiin, joten sijoittajien merkitys hyvinvointipalveluiden rahoittamisessa kasvaa. Aiemmin sijoittajat eivät ole näin vahvasti olleet mukana hyvinvointipalveluiden rahoittamisessa. Tältä osin malli eroaa aiemmista yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyökokeiluista.
- Mallia soveltamalla haetaan ratkaisuja hyvinvointipalveluiden organisointiin ja rahoitukseen yksityisen ja julkisen sektorin uudenlaisella yhteistyöllä, mutta kritiikittömästi uusiin avauksiin ei pidä suhtautua, huomauttaa Pennanen.
- Akateeminen tutkimus ja käytännön kokemukset sosiaalisen tulosrahoituksen projekteista tarjoavat hyvät mahdollisuudet välttää tulevien hankkeiden karikot, hän jatkaa.
Sosiaalisen tulosrahoituksen soveltaminen yhdistyy hyvinvointiyhteiskunnan muutokseen ja julkisen sektorin tehokkuuspyrkimyksiin, mutta samalla malliin liittyy tavoitteita paremmista ja kestävämmin tuotetuista hyvinvointipalveluista. Jos uusi malli vaikuttaa Suomen oloissa toimivalta ja tehokkaalta, on oletettavaa, että sosiaalisen tulosrahoituksen logiikka yhdistyy jatkossa yhä kiinteämmin osaksi julkista sektoria.
Lisätiedot:
Pekka Pennanen
Puh. +35850 327 5078
pekka.pennanen@helsinki.fi
(Huom. tutkija Uudessa-Seelannissa, aikaero + 11 tuntia)
Tutkimus:
Pennanen, Pekka. 2019. Sijoittajat sosiaalisia ongelmia ratkaisemassa – Sosiaalisen tulosrahoituksen tavoitteet asiantuntijapuheessa. Yhteiskuntapolitiikka 84 (5–6), 516–527. http://www.julkari.fi/handle/10024/138884