Tietyt sosiaalityöntekijät tai lääkärit olivat naisten keskuudessa yleisesti tiedetty hyviksi tai erityisen negatiivisesti naisiin suhtautuviksi. Tutkimuksen mukaan hyvänä pidettiin viranomaista, joka huomioi naisten elämäntilanteen kokonaisvaltaisesti ja ei heti kyseenalaistanut naisten omaa näkemystä.
Vertaistuki nousi merkittäväksi auttavaksi tekijäksi naisten keskusteluissa. Naiset suhtautuivat toistensa kokemuksiin empaattisesti ja jakoivat toisillensa ohjeita, informaatiota ja suosituksia koskien esimerkiksi sitä, kuinka viranomaisten kanssa tulee toimia, kuinka eri palveluiden asiakkaiksi voi päästä, miten ei kannata toimia ja millaisten asioiden kertomista kannattaa välttää.
Elina Virokannas osallistui vuoden aikana 10 kertaa naisten ryhmäkeskusteluihin matalankynnyksen palvelupisteessä ja tutki naisten kertomuksia palvelujärjestelmän kokemuksista sekä siitä, kuinka naiset toimivat suhteessa toisiinsa.
Usein annettiin vastapalvelus
Naisten toisilleen tarjoama tuki näyttäytyi vastavuoroisena siten, että palveluun vastaaminen vastapalvelulla näyttäytyi ääneenlausumattomana pyrkimyksenä, tosin ei ehdottomana pakkona.
– Neuvoja voitiin toki antaa kenelle naiselle tahansa mutta esimerkiksi yösijan tarjoamiseen liittyi odotus jonkinlaisesta vastapalveluksesta, Virokannas kertoo.
– Naiset osoittivat olevansa myös tietoisia siitä, että välillä he toimivat epävirallisen avun antajina toisilleen jo niin paljon, että kokivat hoitavansa palvelujärjestelmälle kuuluvia tehtäviä, hän jatkaa.
Heikossa asemassa olevat hoitamassa järjestelmän puutteita
Tutkimuksesta nousee esiin, että naiset tunnistivat palvelujärjestelmän aukkokohtia paikoitellen ammattimaisesti.
– Naisten toisilleen tarjoama tuki näyttäytyi merkityksellisenä, mutta samanaikaisesti tutkimus nostaa esiin riskejä koskien sitä, että järjestelmän puutteita hoitavat lähtökohtaisesti itsekin heikossa asemassa olevat naiset, Virokannas toteaa.
Tutkimustulokset ilmenevät tuoreesta teoksesta, joka käsittelee eri puolilla Eurooppaa ja Kanadassa tehtyjä tutkimuksia muutoksessa olevien hyvinvointipalvelujärjestelmien ja haavoittuvissa elämäntilanteissa olevien naisten välisestä suhteesta. Haavoittuvissa elämäntilanteissa olevilla naisilla havaittiin olevan runsaasti vaikeuksia saada tarpeenmukaisia hyvinvointipalveluja eri puolilla Eurooppaa. Naiset kehittelivät omia toimintastrategioita, joista vertaistuki toisten samassa elämäntilanteessa olevien kanssa oli naisia parhaiten tukevaa.
Teoksessa keskeisenä tuloksena tuodaan naisten ja palvelujärjestelmän välisiä maantieteellisestä sijainnista riippumattomia samankaltaisia ongelmia, kuten leimatuksi tulemista huonona naisena tai äitinä, väliinputoamista ja palveluihin sopimattomaksi kategorisoitumista tai palveluiden heikkoa laatua tai totaalista puutetta.
Julkaisu:
Routledge: Women, Vulnerabilities and Welfare Service Systems, edited by Marjo Kuronen, Elina Virokannas and Ulla Salovaara https://www.routledge.com/Women-Vulnerabilities-and-Welfare-Service-Sys…
Lisätiedot:
Elina Virokannas
Puh. 050 311 9570
elina.virokannas@helsinki.fi