Opiskelija- ja alumnitarinoita

Millaista on opiskella biologian kandiohjelmassa? Tutustu opiskelijoiden ja alumnien kokemuksiin biologian opiskelusta.
Albert Lenkiewicz

Kuka olet ja mitä opis­ke­let?

Olen Albert ja kotoisin Jalasjärveltä, Etelä-Pohjanmaalta. Valmistuin vuonna 2018 säveltäjäksi ja musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta. Nyt opiskelen biologiaa toista vuotta ja aion suuntautua ekologiaan. Kuluva lukuvuoteni koostuu maantieteen opinnoista, sillä tulin valituksi myös aineenopettajalinjalle.

Mikä sai si­nut ha­ke­maan juu­ri täl­le alal­le?

Hain opiskelemaan biologiaa ja nimenomaan ekologiaa, sillä koen yhdeksi kutsumuksekseni yrittää vaikuttaa elämän suojeluun ja biodiversiteetin varjelemiseen mahdollisimman kansainvälisellä tasolla. Ymmärrys elämän eri muodoista ja vuorovaikutuksista auttaa hahmottamaan vaadittavia luonnonsuojeluun liittyviä toimenpiteitä ja tavoitteita.

Mikä on ol­lut pa­ras­ta opin­nois­sa­si?

Opiskelukavereiden ja -yhteisön lisäksi parasta on ollut huomata, miten tietämykseni ja ymmärrykseni minua kiinnostavissa asioissa on syventynyt. Tätä tukee yliopistollinen vapaus valita kaikkia niitä kursseja, jotka tukevat osaamiseeni liittyviä tavoitteita.

Ni­meä joku eri­tyi­sen mu­ka­va, haas­ta­va tai mie­leen­pai­nu­va kurs­si

Meribiologian kurssi oli erityisen silmiä avaava! Merten valtavan suurta merkitystä myös maaelämään ei voi kylliksi korostaa. Meriin liittyy myös paljon tutkimattomia asioita, mikä entisestään lisää niiden viehätystä ja mystisyyttä.

Mil­lais­ta etä­opis­ke­lu on ol­lut?

Oman opiskeluvastuun lisääntymisessä ja omien aikataulujen laatimisessa on sekä hyviä että huonoja puolia. Olen oppinut paljon itsestäni opiskelijana tänä haastavana aikana, ja pidänkin etäopiskelua erittäin arvokkaana kokemuksena. Koen, että oppimiseni tasossa ei ole tapahtunut sinänsä merkittävää muutosta.

Aja­tuk­se­si työl­lis­ty­mi­ses­tä?

Toivoisin saavuttavani aseman, josta käsin pystyisin vaikuttamaan luonnonsuojeluun laajassa mittakaavassa. Vaatiiko se järjestö- tai poliittista toimintaa tai julkista mielipidevaikuttamista – en osaa sanoa. Toisaalta biologian opettaminen on myös arvokasta työtä ja siinäkin voi vaikuttaa, millaiseksi tulevien sukupolvien luontosuhde muodostuu. Suhtaudun avoimesti ja suurella mielenkiinnolla tulevaan!

Jat­koit­ko jo­tain omaa har­ras­tus­ta­si tai sait­ko yliopisto-opin­to­jen tai opis­ke­lu­ka­ve­rei­den myö­tä uusia har­ras­tuk­sia?

Musiikilla on aina ollut suuri merkitys elämässäni eikä tämä ole muuttunut biologianopiskelujeni myötä. Kaikenlainen lukeminen suomeksi ja englanniksi on aina ollut mieluisaa ja erityisesti nykyisen opiskelunkin kannalta hyödyllistä! Aloitin myös ensimmäistä kertaa elämässäni kuntosalilla käymisen pikkuveljeni innostamana. Liikunnan merkitystä opinnoissa jaksamiseksi ei voi liikaa korostaa.

Mil­lais­ta on asua Hel­sin­gis­sä?

Muutin Helsinkiin jo vuonna 2009 musiikinopintojeni alettua. Etsin vuokra-asuntoja useammasta eri lähteestä ja löysin yksiön Töölöstä. Muutama vuosi sen jälkeen muutin avopuolisoni kanssa yhteiseen vuokra-asuntoon Kalliossa. Pieneltä paikkakunnalta suureen kaupunkiin muuttaessani ajattelin arkeni ja elämäni mullistuvan täysin. Arki pyörii kuitenkin pitkälti yliopistokampuksen lisäksi lenkkipolkujen ja lähikaupan määrittämänä pienellä alueella ja rauhallisesti. Kotona tulee vietettyä paljon aikaa!

Min­kä myy­tin yliopisto-opis­ke­lus­ta ha­luai­sit mur­taa?

Vaikka yliopisto onkin rautaisten asiantuntijoiden, tieteen tekemisen ja tutkimuksen sekä tohtoriuden mahdollistava instituutio, lähdetään ensimmäisen vuoden opinnoissa kuitenkin aina perusasioista liikkeelle. Muutos lukio-opintoihin liittyen tapahtuu ennemminkin itse opiskelutekniikoissa kuin asiasisällöissä sinänsä.

Vink­ki­si ha­kuun tai pää­sy­ko­kei­siin val­mis­tau­tu­val­le?

Valmistautumiseen kannattaa ennen kaikkea varata mahdollisimman paljon aikaa. Itse opiskelin hakukevättä edeltävänä syksynä ja alkuvuodesta biologian lukion oppimäärän aikuislukiossa. Koin lukuvuoden mittaisen valmistautumisen mahdollistavan kiireettömän ja stressittömän arjen. Kaikille tulee hankalampia hetkiä ja ajanjaksoja – niiden yli pääsin muistuttaessani itseäni tavoitteestani, jonka koin motivoivimmaksi asiaksi elämässäni. Sen voimalla jaksoin!

Alumnitarina: Biologi tiedetoimittajana

Biologi Minttu Heimovirran työpäivään viime aikoina on kuulunut muun muassa vatsahappojen sulatusvoiman testausta, muistitikun pakastusta ja putoavan vesipisaran muodon selvittelyä. Minttu työskentelee toimittajana Yleisradiossa ja tekee tiedeohjelmia radioon ja televisioon ja hänen toimittamassaan Absoluuttinen totuus -ohjelmassa testataan usein arkipäivän asioita.

Biologi Minttu Heimovirran työpäivään viime aikoina on kuulunut muun muassa vatsahappojen sulatusvoiman testausta, muistitikun pakastusta ja putoavan vesipisaran muodon selvittelyä. Minttu työskentelee toimittajana Yleisradiossa ja tekee tiedeohjelmia radioon ja televisioon ja hänen toimittamassaan Absoluuttinen totuus -ohjelmassa testataan usein arkipäivän asioita.

Tiedetoimittajana Minttu ideoi, kirjoittaa, taustoittaa, toimittaa, palaveeraa, soittelee asiantuntijoille, suunnittelee aikatauluja ja kuvauksia, haastattelee, leikkaa ja seuraa luonnontieteiden, erityisesti biologian alan, kehitystä. Tiedenörtiksi itseään kutsuva nainen ei pelkää tehdä itseään naurunalaiseksi ja pitää tieteen popularisointia tärkeänä: "Tiedeohjelmia ei tarvitse tehdä opetusmaisesti ylhäältä alas eikä niiden pidä olla tylsiä tai täynnä asiantuntijajargonia. Tekemisessä tärkeää on oma intohimo ja aito kiinnostus, palo."

Toisinaan tiedetoimittajan vastaan tulee haasteita, kuten esimerkiksi se, miten kuvata pikkuruisia banaanikärpäsiä siten, että tuloksena on visuaalisesti kiinnostava televisiojuttu. Radio- ja televisiotyössä Minttua kiehtoo työn nopeatempoisuus: "Omaksuttava aihe vaihtuu nopeasti eikä siihen tarvitse syventyä liikaa. Minua kiinnostaa kaikki."

Jacques ja minä

Biologiaa opiskelemaan Minttua kannustivat aikoinaan hyvät opettajat, kiinnostus luontoon ja Jacques Cousteau upeine meridokumentteineen. Anglia Ruskinin yliopistossa Cambridgessä suoritetun Bachelor-tutkinnon jälkeen Minttu opiskeli ekologiaa, evoluutiobiologiaa, genetiikkaa ja fysiologiaa ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2007.

Cambridgessä suoritettu Broadcasting in Natural History -kurssi ja vapaaehtoistyöt paikallisradiokanavalla saivat Mintun kiinnostumaan media-alasta ja ottamaan yhteyttä YLE:n tiedetoimituksiin. Palkattoman työharjoittelun ja freelancer-juttujen jälkeen hän jäi vuonna 2005 kokopäiväisesti töihin taloon. Toimittajan työn hän kertoo oppineensa käytännössä: "Minulle annettiin nauhuri käteen ja sanottiin, että mene tekemään juttu. Heitettiin syvään päähän ja katsottiin, uiko se."

Työ ei ole kyllästyttänyt kuuden vuoden jälkeenkään, sillä alalla riittää haasteita aina ohjelmaideoiden myynnistä tarinankerronnan hallintaan.

Sinnikkyyttä

Minttu kokee koulutuksen auttaneen häntä eteenpäin urallaan, mutta tärkeitä asioita ovat olleet myös kielitaito, kokemus ulkomailla opiskelusta ja työskentelystä, erilaiset konferenssit ja verkostoituminen. Ala ei sovi ujoille ja itsevarmuus on tärkeää, visuaalisuudesta, tarinankerrontataidoista ja valokuvaustaidoista on hyötyä. Osittain mukana matkassa on ollut myös sattumaa ja hyvää onnea.

"Sinnikkyys on silti tärkeintä! Ei saa lannistua, vaan täytyy olla innostunut ja uskoa omaan juttuunsa. Opiskelijoilla täytyisi olla uskallusta harpata töihin oman alan ulkopuolelle. Britanniassa on tavallista, että tutkinnon suorittaneet päätyvät töihin aivan eri alalle, sillä siellä tutkinto osoittaa henkilön olevan kehityskelpoinen ja pystyvän omaksumaan uusia asioita. Opettajan tai tutkijan ura eivät ole ainoita mahdollisuuksia biologille, vaan opitut taidot ovat siirrettävissä monelle muullekin alalle", Minttu kannustaa.

Tulevaisuudessa Minttu haaveilee toteuttavansa tasokkaan suomalaisen luontodokumentin, joka keskittyisi vedenalaisiin asioihin: "Dokumentti olisi BBC-tasoinen, pitkä ja fiilistelevä. Cousteaun hengessä, tietenkin."

Opettajan tai tutkijan ura eivät ole ainoita mahdollisuuksia biologille, vaan opitut taidot ovat siirrettävissä monelle muullekin alalle.
Alumnitarina: Biologi lukion opettajana

Ressun lukiossa biologiaa ja maantiedettä opettava Piia Koponen kertoo tavallisen työpäivänsä koostuvan tuntien valmistelusta, opettamisesta ja pienten ja isojen asioiden organisoimisesta. Jäljelle jäävä lyhyt aika kuluu juokseviin asioihin opettajanhuoneen ja luokan välillä: "Työpäiväni on sillisalaatti. Opettamisen parhaita puolia ovat ehdottomasti itsenäisyys, luovuus ja mielikuvitus. Kahta samanlaista kurssia ei ole", Piia kertoo.

Ressun lukiossa biologiaa ja maantiedettä opettava Piia Koponen kertoo tavallisen työpäivänsä koostuvan tuntien valmistelusta, opettamisesta ja pienten ja isojen asioiden organisoimisesta. Jäljelle jäävä lyhyt aika kuluu juokseviin asioihin opettajanhuoneen ja luokan välillä: "Työpäiväni on sillisalaatti. Opettamisen parhaita puolia ovat ehdottomasti itsenäisyys, luovuus ja mielikuvitus. Kahta samanlaista kurssia ei ole", Piia kertoo.

Biologiaa, tietojenkäsittelyä, maantiedettä ja kasvatustiedettä opiskelleesta Piiasta piti alun perin tulla tutkija, ja vuonna 2002 valmistuneen gradun jälkeen Piia tekikin jatko-opintoja vuoden verran. Systemaattis-ekologisen kasvitieteen pääaineesta valmistuneelle maisterille kertyi työkokemusta opettajan sijaisuuksista pääkaupunkiseudun lukioissa, opetustöistä Avoimessa yliopistossa sekä erilaisista töistä Kasvitieteellisessä puutarhassa.

Ulkomaankokemusta karttui Indonesiassa Center for International Forestry Research (CIFOR) -tutkimuskeskuksessa, jossa Piia työskenteli kolme vuotta tutkijana kansainvälisessä luonnon monimuotoisuutta tutkivassa tiimissä sekä järjesti tutkijatapaamisia. "Kansainvälisen työkokemuksen jälkeen perustutkimus ei enää maistunut ja koska pidin opettamisesta, päätin hakeutua töihin kansainväliseen lukioon", Piia selittää. Ressun lukiossa toimii kansainvälinen IB-linja, jossa biologiaa opiskellaan ja opetetaan englanniksi.

Opetus yhdistää tutkimuksen ja käytännön

Opetustyössä ihmiset, tuntimäärät ja opetettavat asiat vaihtelevat ja myös erilaisia tapoja opettaa on lukemattomia. Vaihtelevuus ja haasteellisuus kuuluvat opetustyöhön ja vaikka alaa odottaa tulevaisuudessa todennäköisesti jonkinlainen murros uusien oppimis- ja opetusteknologioiden myötä, Piia näkee työssään paljon positiivisia puolia: "Työskentelen joka päivä ihmisten kanssa joilla on tuore näkemys biologiasta. Lukiolaiset ovat aktiivisia, kyseenalaistavat ja luovat hyvillä kysymyksillään innoittavan ja haasteellisen opiskeluilmapiirin."

Opettajan työssä vaaditaan mielikuvituksen ja luovuuden lisäksi nöyryyttä, ja biologian perusteiden säännöllinen opettaminen palauttaakin juurille. Piia näkee työssään lukiolaisen ei-aina-niin-yksinkertaista arkea ja ymmärtää nuorten paineita: "Lukioihin pitäisi saada opetukseen isoja muutoksia — lisää tilaa ja aikaa aidoille kohtaamisille ja biologiaan enemmän kokeellisuutta. Opiskelijoiden valinnanvapautta tulisi ylipäätään lisätä vähentämällä pakollisten kurssien määrää", Piia miettii.

Elämä(kin) opettaa

Opettajan urasta haaveilevia Piia kehottaa tekemään opettajan sijaisuuksia, sillä ne antavat alasta realistisen kuvan. Opettajan paikkaa hakiessa aktiivisuus on tärkeää ja hakemuksen voi vaikka viedä paikan päälle henkilökohtaisesti. Uralla eteenpäin auttavat uskallus, reippaus ja avoimuus ja peräänantamatonta asennettakin tarvitaan. Vastoinkäymisiä tulee varmasti, mutta niistä selviää usein huumorilla.

"Elämä on loppumatonta opiskelua, joten kannattaa tehdä sitä mistä aidosti tykkää. Biologia on upea ala, jota kannattaa ehdottomasti seurata kansainvälisesti. Ole avoin, ota selvää työ- ja opiskelumahdollisuuksista myös ulkomailla, lähde vaihtoon", Piia kannustaa. "Opettajana olet lopulta omien kokemustesi varassa, joten monipuolisuudesta on aina hyötyä."

Biologia on upea ala, jota kannattaa ehdottomasti seurata kansainvälisesti. Ole avoin, ota selvää työ- ja opiskelumahdollisuuksista myös ulkomailla, lähde vaihtoon.