Hyvä kirjasto antaa tukea korkeakoulutetun identiteetille

”Ilman kirjastoa ei ole tiedettä, ei tutkimusta, ei tiedeperustaista opetusta.” Muun muassa tällaista palautetta yliopistoyhteisö antoi kirjastolle asiakaskyselyssä marraskuussa 2020.

HULib Asiakaskyselyn selkeästi suurin vastaajaryhmä oli Helsingin yliopiston kandidaatti- ja maisterivaiheen opiskelijat (70,4 %). Jatko-opiskelijoita/tohtorikoulutettavia oli vastaajista 10,8 %, ja tutkijoita, yliopistonlehtoreita, opettajia tai dekaaneita 13,1 % vastaajista. Yli puolet vastauksista tuli keskustakampuksen tieteenaloilla toimivilta asiakkailta (59,7 %).

”Opiskelijoille välttämätön ja toimiva palvelu”

Opiskelijoiden palautteista suurin osa koski kurssikirjojen saatavuutta, aukioloaikoja ja kirjaston itseopiskelutiloja. Asiakaspalveluhenkilöstön osaaminen ja palveluasenne saivat kiitosta. Kirjaston palveluista toivottiin enemmän tietoa, esimerkiksi fukseille.

Kurssikirjoihin liittyvää palautetta on käsitelty tämän juttusarjan edellisessä osassa. Voit lukea uutisen tästä linkistä: Aineistot ja uudistunut Helka.

"Kirjaston opiskelutilat ovat kultaa ja korona-aikana on ollut niiden aktiivista hyödyntämistä ikävä"

Kirjaston työskentelytiloihin kaivattiin lisää ryhmätyötiloja ja hiljaisia tiloja. Jonkin verran tuli toiveita kalustuksesta, esimerkiksi säädettäviä sähköpöytiä toivottiin lisää. Korona-ajan etäopetus on synnyttänyt tarpeen myös ihan uudenlaiselle tilankäytölle: kirjastoon toivottiin yksilötyöskentelytiloja, joissa voisi osallistua esimerkiksi etäluennoille muita häiritsemättä. 

Koronapandemian aikana kirjaston toimipaikat ovat olleet pääosin suljettuina aineiston noutopalvelua lukuun ottamatta. Aukioloaikojen supistaminen ja itseopiskelutilojen sulkeminen ovat ymmärrettävästi harmittaneet opiskelijoita. Kirjasto pyrkii avaamaan itseopiskelutiloja sitä mukaa kuin koronatilanne ja rajoitukset sallivat. Tilojen kehittäminen on kirjastolla myös jatkuva prosessi, jota arvioidaan vuosittain sekä tiloista saadun palautteen että tilojen käyttöasteen perusteella. Muutoksia kirjaston tiloihin on luvassa esimerkiksi Viikissä, kun kampuskirjasto pääsee avaamaan uusituissa tiloissa näillä näkymin syksyllä 2021. Lue lisää Viikin kampuskirjaston remontista kirjaston verkkosivuilta.

Täysin kirjaston perustehtävään liittymätön asia, mutta ainakin aikaisemmin esillä olleet palapelit ovat omasta mielestäni ehdottomasti kirjaston parasta antia! :)

”Kirjaston palvelut (ainakin jossain määrin) ovat elinehto tutkimus- ja opetustoiminnassa”

Kirjaston tutkijapalvelut saivat kiitosta. Erityisen pidettyjä olivat tutkimusaineistojen hallinnan tuki ja bibliometriset palvelut, hyvin pärjäsi myös rinnakkaistallennuspalvelu. Avovastauksia yliopiston tutkimushenkilöstöltä saatiin melko vähän. Yksittäiset kommentit liittyivät Open Access-julkaisujen löytyvyyteen ja arviointiin sekä lähipalvelujen tarpeeseen ja viestintään.

Tutkimushenkilöstöltä kysyttiin myös miten hyvin he tuntevat erilaisia kirjaston tutkijoille tarjoamia palveluja. Tunniste- ja altmetriikkapalvelut tunnettiin jo kohtalaisen hyvin, mutta avoimen tieteen julkaisualustapalvelut Editori, Helda Open Books ja Helsinki University Press (HUP) olivat vielä melko tuntemattomia. Editori-palvelua oli käyttänyt vastaajista 0,3 %, Helda Open Books-palvelua 2,4 % ja HUP-palvelua 3,4 % vastaajista. Tunniste- ja altmetriikkapalveluja käyttäneitä oli 10,4 % vastaajista.

Olisi tärkeää tuoda palvelut mahdollisimman lähelle, ja että palveluissa työskentelevillä olisi mahdollisimman suora ja läheinen kontakti tutkijoihin. Nyt jää helposti etäiseksi, vaikka sinänsä hyvin järkättyä ja ystävällistä.

Kirjasto järjestää kevään 2021 aikana Kirjasto kylässä –tapaamisia verkossa eri tiedekunnille. Kirjasto on kyläillyt jo Humanistisessa ja Valtiotieteellisessä tiedekunnassa ja toukokuussa on vuorossa Kasvatustieteellinen tiedekunta. Kirjasto kylässä -tapaamisista uutisoidaan Flamman yksikkösivujen uutisissa. Kirjasto osallistuu myös yliopiston ja kampusten järjestämiin uusien työntekijöiden perehdytystilaisuuksiin, ja pyrkii näin saamaan palvelujaan paremmin opetus- ja tutkimushenkilöstön ulottuville. 

Kirjasto on järjestänyt tänä keväänä kaksi webinaaria avuksi Open Access-julkaisujen laadunarviointiin ja lisenssointiin. Lue lisää webinaareista kirjaston uutisesta: Ha­luat­ko tun­nis­taa laa­tu­leh­det? Mitä CC-li­sens­seis­tä pi­täi­si tie­tää?

Aineistonhallitasuunnittelmia koskeva ohjeistus Suomen Akatemian rahoitushaussa uusittiin syksyllä 2020. Kirjasto oli osana datatukea osallistumassa Helsingin yliopiston uusittujen käytäntöjen ja prosessien suunnitteluun, viestintään ja koulutukseen. Datatuen tarjoama uusi koulutus Akatemian haussa toiseen vaiheeseen osallistuville lanseerattiin: Research Data Management Advanced. Kirjaston järjestämissä koulutusosioissa käsitellään myös datan avaamisen edellytyksiä ja prosessia. Lue uutinen Flammasta (vaatii kirjautumisen): Suomen Akatemia, uusi käytäntö aineistonhallintasuunnitelmille ja tuki tutkijoille.

Kokonaisuus tukee myös tutkijan uralla, tietotaito on kirjaston sisällä huikeaa, ja sen käyttäminen meidän hyväksi on suuri onni. Hyvä kirjasto antaa myös tukea korkeakoulutetun identiteetille. Kirjastosta tilana on itselleni tullut merkittävä osa kun puhutaan kiinnittymisestä yliopistoyhteisöön. Kun kirjastoon ei keväällä päässyt, tuli itku. Olen niin tottunut tekemään tutkimusta kirjastossa kirjojen äärellä, että ovien lukkiutuminen hidasti merkittävästi opintojen edistämistä. Kirjasto on siis enemmän kuin vain aineistojen tarjoaja tai tietotaidon välittäjä; se on myös opiskelijan toinen koti.