Onko kurssikirjoja riittävästi, toimivatko e-aineistot ja miten uusi Helka on otettu vastaan? Tässä osassa kirjasto vastaa aineistoja koskeviin palautteisiin.

Helsingin yliopiston kirjasto järjesti asiakaskyselyn marraskuussa 2020. Kysymyksissä huomioitiin myös koronapoikkeustilanteen vaikutus kirjaston palveluihin.

Koronakeväänä kirjaston poikkeusajan palveluista selvästi käytetyin oli e-aineistojen etäkäyttö (79 %). Lähes 28 % vastaajista oli hyödyntänyt myös painetun aineiston noutopalvelua. Vastaajat kokivat e-aineistot tärkeämmiksi kuin asiakaskyselyssä vuonna 2018, mutta myös ero tärkeyden ja palvelun toimivuuden välillä oli suurempi. Painetun aineiston merkitys on vähentynyt. 

E-aineistoista toivottiin selkeämpää ohjeistusta, koska eri kustantajien alustat ja hakuliittymät ovat niin moninaisia. Vaikka e-aineistojen helppokäyttöisyys on parantunut merkittävästi, parannettavaa edelleen on. Myös aineistojen etäkäyttöön kaivattiin parempia ohjeita. 

Kirjasto parantaa ohjeistusta verkkosivuillaan tämän kevään aikana ja kehittää myös e-aineistoihin liittyvää viestintää. 

"Kurssikirjat olisi kiva saada e-kirjana, niin riittäisi kaikille"

Kirjasto hankkii kurssikirjat e-kirjana aina, kun se on mahdollista. Kirjasto hankkii myös opiskelijamäärät huomioiden laajimman mahdollisen lisenssin e-kirjoille. Jos e-kirjaa ei ole saatavilla, hankitaan painettuja kappaleita. 

Kirjasto pyrkii saamaan yliopiston kurssikirjallisuutta avoimeksi. Kurssikirjallisuuden (e-textbooks) hankalat ja kalliit hankintamallit ovat kuitenkin yliopistokirjastojen yhteinen ongelma, kansainvälisestikin. 

"Painettuja kirjoja tarvitaan edelleen"

Kirjasto hankkii aineistoja yliopiston tieteenaloilta oppimisen ja tutkimuksen tarpeisiin yliopistolaisten ehdotusten pohjalta aineistobudjettinsa puitteissa. E-kirja on yleensä ensisijainen painettuun verrattuna, sillä e-kirjat ovat käyttäjille helposti saatavilla, niissä voi olla useita samanaikaisia lukijoita, ja ne tukevat etäopiskelua ja -opetusta. 

”Kirjojen luokitus kirjastossa hämmentää, voisi olla loogisempikin”

Erityisesti kurssikirjojen järjestys hyllyssä vaivasi asiakaskyselyyn vastanneita tälläkin kertaa. Kirjat löytyvät hyllystä toisinaan kirjan nimen mukaan ja toisinaan kirjan tekijän nimen mukaan. Tähän toivottiin selkeyttä.

Tieto kirjan hyllysijainnista löytyy aina Helkasta teoksen sijaintitiedoista. Kannattaa tarkistaa sijaintitiedon viimeinen sana, jonka mukaan kurssikirja on aakkostettu hyllyyn. Alla näkyvässä Helka-tietokannan kuvakaappauksessa kurssikirjan pääsana (eli sana minkä mukaan kirja on aakkostettu) on alleviivattu punaisella.  

Kuvakaappaus Helka-tietokannasta kirjan sijaintitiedosta.

Kirjasto pyrkii kuluvan vuoden aikana edelleen selventämään viestintää aineiston löytyvyyden osalta sekä kirjaston tiloissa että verkkosivuilla.

"Det nya Helka-gränssnittet tar tid att lära sig"

Helka-tietokanta ja sen käyttöliittymä uudistuivat kesällä 2020. Uudistus sai asiakaskyselyssä sekä kehuja että moitteita. Monet kokivat Helkan uuden version hankalammaksi käyttää kuin vanhan. 

Haku kirjaston kokoelmista ei ole selkeä, vaikeudet tulkita aineistojen saatavuusnäyttöjä (erityisesti sijainti- ja saatavuustiedot). E-aineistojen linkit eivät aina vie julkaisun kokotekstiin.

Kyselyn yhteydessä tiedusteltiin vastaajien halukkuutta tulla mukaan kirjaston asiakasraatiin, joka osallistuisi muun muassa Helkan asiakaskäyttöliittymän kehittämiseen ja parantamiseen. Raatiin ilmoittautui 51 henkilöä, ja heihin otettiin yhteyttä huhtikuun alussa. 

HULib Asiakasraadin toiminta käynnistyy tänä keväänä Helkan hakutoimintojen testauksella. Asiakasraadin toiminta tapahtuu pääasiassa verkossa, mutta koronapandemian hellitettyä toivomme voivamme kutsua raatilaisia myös kirjaston tiloihin testaamaan eri palveluja. 

Helkan asiakaskäyttöliittymän kehittäminen on jatkuva prosessi ja kirjasto huomioi kehitystyössä sekä yleisen asiakaspalautteen että HULib Asiakasraadin arviot.