YESLAB tammikuun kirjoitus: Toistuvat virtsatieinfektiot – tapauksena enterokokki

20.1.2021
Tammikuun kirjoituksessa esittelemme erään esimerkin toistuvasta virtsatieinfektiosta. Toistuvat virtsatieinfektiot vaivaavat koiria aika ajoin, ja aiheuttavat päänvaivaa myös hoitaville eläinlääkäreille. Toisinaan tulee vastaan tapauksia, joissa oireilujaksojen lomassa huomataankin taudinaiheuttajan vaihtuneen.

Perusterveellä nuorella koiralla oli ollut useita virtsatieoireisia jaksoja, joita epäiltiin Escherichia coli -bakteerin aiheuttamiksi. E. coli oli myös todettu virtsanäytteestä, ja lopulta amoksisilliini-klavulaanihappokuurin jälkeen otetussa kontrollivirtsanäytteessä ei todettu bakteerikasvua. Koira kuitenkin oireili edelleen. Useita virtsatieinfektioille altistavia taustasyitä suljettiin pois jatkotutkimuksissa, ja uusitussa kystosenteesinäytteessä todettiinkin yllättäen Enterococcus faecalis. Herkkyysmäärityksen mukaan E. faecalis -kanta oli herkkä aminopenisilliineille, amoksisilliini-klavulaanihapolle, gentamisiinille ja nitrofurantoiinille. Koiralla todettiin tutkimushetkellä myös struviittikiteitä.

Onko enterokokki ollutkin koko ajan syynä pitkittyneisiin oireisiin? Onko kyseessä jokin erityisen resistentti tai muutoin poikkeava kanta? Miten hoitaa potilasta, mikä antibiootti ja kuinka pitkä kuuri?

Koska aikaisemman Escherichia coli -bakteerin aiheuttaman virtsatietulehduksen jälkeen bakteeriviljelytulos oli negatiivinen, voidaan olettaa, että oireilun jatkumisen taustalla on ollut jokin muu syy kuin bakteeritulehdus. Tämän perusteella Enterococcus faecalis -infektiota voidaan pitää aikaisemmista erillisenä, uutena infektiona. ISCAID (International Society for Companion Animal Infectious Diseases) on julkaissut vuonna 2019 päivitetyt ohjeet koirien ja kissojen bakteriellin virtsatietulehduksen diagnosoinnista ja hoidosta1. Ohjeiden mukaan soveltaen tässä tapauksessa E. faecalis -bakteerin hoitoon riittäisi 3-5 vrk:n antibioottikuuri. Mikrobilääkesuositukset, bakteerilaji ja herkkyysmääritystulos huomioiden amoksisilliini-klavulaanihappo voisi olla hyvä ensisijainen antibioottivalinta.

Toistuvien virtsatieinfektioiden kohdalla luonnollisesti herää ajatus, onko kyseinen bakteerikanta poikkeuksellisen hankala. Enterokokkien aiheuttaman bakteriurian riskitekijöinä koirilla on raportoitu mm. alempien virtsateiden epänormaalit rakenteet ja kasvaimet, virtsakivet, konsentroitunut virtsa ja historia toistuvista virtsatietulehduksista2. On raportteja, joiden mukaan koirilta on todettu biofilmiä muodostavia enterokokkeja mm. parodontiitin yhteydessä3. Erään enterokokeilla esiintyvän virulenssigeenin epäillään tuottavan virulenssitekijöitä, jotka helpottavat bakteerin tunkeutumista virtsateihin ja persistoimista siellä4. Kuitenkin kuten aiemmin pohdittiin, tapauksen enterokokki-infektio vaikuttaa olevan aikaisemmista E. coli -infektioista poiketen uusi ja erillinen tapaus, ja vaikka taustalla on pitkittynyt virtsatieinfektiohistoria, tämänkertainen infektio voi silti hoitua 3-5 vuorokauden tavanomaisella antibioottikuurilla. Virtsakiteet saattavat olla seurausta infektiosta, ja niistä olisi hyvä päästä eroon samanaikaisesti, koska ne voivat toimia myös tulehdukselle altistavana tai sitä ylläpitävänä tekijänä.

Kirjallisuus

  1. Weese et al. International Society for Companion Animal Infectious Diseases (ISCAID) guidelines for the diagnosis and management of bacterial urinary tract infections in dogs and cats. The Veterinary Journal 247 (2019) 8-25.
  2. Wood et al. Risk factors for enterococcal bacteriuria in dogs: A retrospective study. J Vet Intern Med. 2020;1–7.
  3. Oliveira et al. Virulence traits and antibiotic resistance among enterococci isolated from dogs with periodontal disease. Comparative Immunology, Microbiology and Infectious Diseases 46 (2016) 27-31.
  4. Shankar et al. Role of Enterococcus faecalis surface protein Esp in the pathogenesis of ascending urinary tract infection. Infection and Immunity 2001 Jul;69(7):4366-72.