Vanhasta rohdosta löytyi uusia ominaisuuksia

Glukosamiinia käytetään yleisesti ravintolisänä ja muun muassa niveltulehdusten hoitoon. Nyt tutkijat ovat löytäneet aineelle uuden vaikutusmekanismin suolen kantasolujen ravinnonaistimuksen ja solunjakaantumisen välillä.

Suolen kantasolut ylläpitävät kudoksen solutasapainoa korvaamalla kuolleita tai vaurioituneita soluja uusilla solunjakaantumisen ja erilaistumisen myötä. Tasapaino on tarkkaan säädelty: Jos ravintoa ei ole tarpeeksi, kantasolujen jakaantuminen hiljenee ja suolen tilavuus pienenee. Vastaavasti ravinnon lisääntyessä kantasolut aktivoituvat ja suoli palautuu alkuperäiseen tilavuuteensa.

Tutkijat Saksan syöpätutkimusinstituutista (DKFZ) sekä Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista havaitsivat, että syötettäessä banaanikärpäsille glukosamiinia suolen kantasolut jakaantuivat vilkkaasti myös nälkiintymisen aikana. Vastaavasti estämällä kantasolujen glukosamiinin tuotto, solunjakaantuminen hiljenee riippumatta ravinnon määrästä.

Glukosamiinin havaittiin myös säätelevän suolen kantasolujen insuliini-signalointia, jolla on merkittävä osuus kantasolujen säätelyssä.

Ihmisen ja kärpäsen solujen ravinnonaistimuksen mekanismit ovat samankaltaisia, joten tutkijat uskovat nyt löytyneellä mekanismilla olevan merkitystä kehitettäessä uusia kantasolujen aktivoimiseen liittyviä terapiamuotoja.

Tutkijat ovat toiveikkaita, varsinkin kun tiedetään, että glukosamiinilla on vain vähän sivuvaikutuksia. Silti aineen vaikutuksesta ihmisen suolen kantasoluihin tarvitaan vielä lisää tietoa.

Tutkimus suoritettiin Saksan syöpätutkimusinstituutissa (DKFZ, Heidelberg) yhteistyössä Helsingin yliopiston Biotekniikan Instituutin Ville Hietakankaan ryhmän kanssa.

Alkuperäinen artikkeli: Stem Cell Intrinsic Hexosamine Metabolism Regulates Intestinal Adaptation to Nutrient Content

Lisätietoa:
Jaakko Mattila
Helsingin yliopisto
Bio- ja ympäristötieteiden laitos
Molekulaaristen ja integratiivisten biotieteiden tutkimusohjelma
jaakko.i.mattila@helsinki.fi