Uusi kemiallisen kuvantamisen infrastruktuuri Suomeen

Helsingin yliopiston, Jyväskylän yliopiston, sekä Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston muodostama konsortio on saanut Suomen Akatemialta 1,6 miljoonan euron rahoituksen uuden kemiallisen kuvantamisen tutkimusinfrastruktuurin kehittämiseen. Konsortion tavoitteena on rakentaa Suomeen Pohjoismaiden kehittynein kemiallisen kuvantamisen infrastruktuuri, jolla tutkitaan esimerkiksi nanomateriaaleja ja biomolekyylejä.

Suomen Akatemian rahoittaa vuoden 2019 FIRI-haussa kansallisia tutkimusinfrastruktuurihankkeita 13 miljoonalla eurolla. Kymmenen rahoitetun infrastruktuurin joukossa oli myös kaksi uutta infrastruktuuria, joista toinen on kemiallisen kuvantamisen infrastruktuuri Quantitative chemically-specific imaging infrastructure for material and life sciences (qCSI). Hankkeen tarkoituksena on rakentaa Suomeen Pohjoismaiden kehittynein värähtelyspektroskooppinen kuvantamisinfrastruktuuri mm. materiaalitieteiden ja biotieteiden sovelluksiin. Se toteutetaan Helsingin yliopiston, Jyväskylän yliopiston, sekä Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston yhteistyönä. Helsingin yliopistosta mukana ovat farmasian tiedekunta, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunnan kemian osasto, sekä lääketieteellinen tiedekunta.

Kolmen yliopiston yhteisellä kemiallisen kuvantamisen infrastruktuurilla on mahdollisuudet nousta kansainvälisesti merkittäväksi tutkimusinfrastruktuuriksi, arvioi infrastruktuurin johtaja, professori Clare Strachan Helsingin yliopistosta.

– Vahvuutemme on yhteistyössä. Konsortiossamme on mukana spektroskopian, kuvantamisen, data-analyysin sekä farmasian, lääketieteen ja kemian asiantuntijoita. Rakennettava infrastruktuuri sisältää kaksi uutta värähtelyspektroskooppista kuvantamislaitetta: Ensimmäinen perustuu laajakaistaiseen koherenttiin Raman-efektiin ja toinen lähikenttä-infrapunaspektroskopiaan. Laitteet yhdistetään spektrien käsittelyn ja analysoinnin mahdollistavaan sovellusalustaan, Strachan sanoo.

Professori, kemian laitoksen johtaja Mika Pettersson Jyväskylän yliopistosta toteaa, että uuden lähikenttä-infrapunakuvantamislaitteen avulla kemiallisten kuvantamismenetelmien avaruudellinen erotuskyky paranee noin 10 nanometriin. Se antaa mahdollisuuden tutkia entistä tarkemmin esimerkiksi toiminnallisia biologisia molekyylejä ja nanomateriaaleja.

– Rahoituksen avulla meillä on mahdollista kehittää uusi avoin sovellusalusta spektritiedon käsittelyyn ja jalostukseen. Uusi alusta mahdollistaa suurten datamäärien käsittelyn käyttäjäystävällisesti ja etäyhteyden kautta. Tämä on oleellista uusilla kuvantamislaitteilla saatavan tiedon tehokkaan käsittelyn kannalta, jatkaa professori Erik Vartiainen Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopistosta.

Lisätietoja:

Suomen Akatemian lehdistötiedote:

Suomen Akatemian rahoituspäätökset: