Maailma on täynnä mikrobeja, mutta vain murto-osa niistä aiheuttaa sairautta isäntäeliölle tai kykenee tarttumaan eläinlajista toiseen. Tällaiset lajista toiseen siirtyvät mikrobit voivat toisinaan olla uudelle lajille uhkaavia, koska uuden mikrobin kanssa tekemisissä ollessaan lajilla ei välttämättä ole aiempaa, toimivaa immuunivastetta uutta mahdollista taudinaiheuttajaa vastaan. Tällöin mikrobi kykenee sairastuttamaan usein helposti suuren joukon uuden lajin edustajia. Ihmisiä tartuttavia eli zoonoottisia, mikrobien aiheuttamia infektiotauteja ovat esimerkiksi SARS, MERS, Ebola ja sikainfluenssa.
Tarja Sironen on kiinnostunut mikrobien muuntuvista ominaisuuksista ja pyrkii tutkimuksessaan tuottamaan tietoa, jonka avulla voidaan varautua erilaisiin infektiouhkiin muuttuvassa ympäristössä. Työssään hän tarkkailee myös niitä ympäristötekijöitä, jotka vaikuttavat infektiotautien ilmaantumiseen.
- Infektiotaudit ja erityisesti zoonoosit kiinnostavat minua, koska niihin liittyvä tutkimus on laaja-alaista ja niitä voi tarkastella lukuisista eri näkökulmista. Uusien mikrobien löytäminen on salapoliisityötä ja uusien virusten tunnistaminen aina yhtä kiehtovaa, kertoo Sironen.
Mikrobiologiasta keinoja taudinaiheuttajien tunnistukseen
Eläimistä löytyvien mikrobien kirjo on valtava ja sitä osataan nykymenetelmin kartoittaa tehokkaasti. Vielä ei kuitenkaan osata ennustaa esimerkiksi geenitutkimuksessa tehtävän genomisekvensoinnin perusteella, mitkä löydetyistä mikrobeista ovat mahdollisia taudinaiheuttajia. Tarja Sirosen tutkimuksen keskiössä on tunnistaa niitä mikrobien ominaisuuksia, jotka edeltävät mikrobin muuntumista taudinaiheuttajaksi. Tätä tietoa voidaan soveltaa infektiotautien ehkäisyssä.
Alkuaan Jyväskylän yliopistosta lähtöisin oleva solubiologi jatkoi urapolkuaan virologian kautta laajemmin mikrobiologiaan ja zoonoosien tutkimukseen. Sirosesta piti tulla biologianopettaja, mutta oppikirjojen äärellä kysymyksiä heräsi enemmän kuin kirjoissa oli vastauksia, ja hän kaipasi suurempia haasteita. Niinpä nimitys Helsinki One Health -verkoston apulaisprofessuuriin Helsingin yliopiston lääketieteellisen ja eläinlääketieteellisen tiedekunnan yhteisessä tehtävässä avaa uuden akateemisen lehden ja antaa mahdollisuuksia suurten kysymysten ratkomiseen.
- Nopeasti muuttuvat ympäristötekijät, kuten esimerkiksi ilmasto, vaikuttavat samanaikaisesti sekä ihmisten että eläinten terveyteen. Muutokseen voidaan varautua monitieteellisellä tutkimuksella ja varmistaa yhteinen terveys tulevaisuudessakin, Sironen sanoo.
HOH Helsinki One Health –tutkimusverkosto toimii Helsingin yliopistossa ja yhdistää eläinten ja ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin tutkimusta. HOH-verkostoa voit seurata Twitterissä @HelsinkiOne, Facebookissa, sekä LinkedIn:issä.
Lisätietoja:
Tarja Sironen, virologian dosentti, yliopistotutkija (apulaisprofessori 1.2. lähtien), tarja.sironen@helsinki.fi
Olli Peltoniemi, professori, HOH-verkoston johtaja, Eläinlääketieteellisen tiedekunnan varadekaani, olli.peltoniemi@helsinki.fi
Marjukka Myllärniemi, professori, Lääketieteellisen tiedekunnan varadekaani, marjukka.myllarniemi@helsinki.fi