Syöntikäyttäytymisen ja tuotanto-ominaisuuksien perinnöllisyys, sosiaalinen vuorovaikutus ja terveyden seuranta suomalaisella yorkshirella ja maatiaisella

3.8.2022
Rehu on merkittävin kustannus sianlihantuotannossa ja siksi rehuhyötysuhteen parantaminen on yksi tärkeimmistä jalostustavoitteista sianjalostuksessa. MSc Alper Tuna Kavlak tutki väitöskirjassaan syöntikäyttäytymisen ja tuotanto-ominaisuuksien perinnöllistä vaihtelua ja keskinäisiä yhteyksiä, sosiaalista vuorovaikutusta ja syöntikäyttäytymiseen perustuvaa terveyden seurantaa suomalaisella yorkshire- ja maatiaisroduilla. Tutkimus on tehty maataloustieteiden osastolla.

Rehuhyötysuhteen mittaukset perustuvat testiasemalla automaattisista ruokintajärjestelmistä kerättyyn aineistoon. Testijakson aikana kerättiin suuri määrä ruokintaan liittyvää mittausaineistoa, esimerkiksi saapumis- ja poistumisajat ruokinta-automaatille ja syödyn rehun määrä. Tätä aineistoa käytettiin syöntikäyttäytymisominaisuuksien laskennassa. Ominaisuuksia olivat esimerkiksi päivittäinen rehunkulutus ja rehunsyönti automaatilla käyntiä kohti. Siat olivat ryhmissä testijakson aikana, jolloin sosiaalinen käyttäytyminen voi vaikuttaa syömiskäyttäytymiseen, tuotanto-ominaisuuksiin, hyvinvointiin ja muihin ryhmän yksilöihin. Lisäksi epätavallisen suuret muutokset sikojen käyttäytymisessä voivat olla merkki sairaudesta tai kivuista. Näitä käyttäytymisen muutoksia voidaan käyttää sairauksien ennaltaehkäisyssä.

MSc Alper Tuna Kavlakin tutkimuksen ensimmäinen tavoite oli arvioida syömiskäyttäytymisen periytymisasteet ja näiden perinnölliset yhteydet tuotanto-ominaisuuksiin suomalaisella yorkshirella. Toinen tavoite oli arvioida perinnölliset tunnusluvut syömiskäyttäytymiselle ja tuotanto-ominaisuuksille käyttäen mallia, joka sisältää sosiaalisen käyttäytymisen perinnöllisen vaikutuksen. Kolmantena tavoitteena oli kehittää koneoppimiseen perustuvia menetelmiä tunnistaa syömiskäyttäytymisen muutosten perusteella sairaita tai ylimääräistä hoitoa tarvitsevia eläimiä. Aineisto oli kerätty suomalaisesta yorkshiresta ja maatiaisesta ja näiden F1-risteytyksistä. Eläimet kasvatettiin Figen Oy:n Längelmäen testiasemalla. Analyyseissä käytettiin aineistoja syömiskäyttäytymisestä, tuotanto-ominaisuuksista ja terveystiedoista sekä sukulaisuustietoja.

Tulosten perusteella syömiskäyttäytymisen periytymisasteet ovat kohtalaisia, mutta ominaisuuksien korrelaatiot tuotanto-ominaisuuksiin ovat heikkoja ja sikäli syömiskäyttäytymiseen liittyvät ominaisuudet eivät ole merkittäviä jalostusohjelmille. Perinnöllinen sosiaalisen käyttäytymisen tekijä oli tärkeä paitsi syömiskäyttäytymisen ominaisuuksissa ja myös rehuhyötysuhteessa ja siten sen sisällyttäminen jalostusarvolaskentaan lisäisi valinnan intensiteettiä rehuhyötysuhteessa. Syömiskäyttäytymisen muutoksista lasketut ennusteet voivat auttaa sairaiden eläinten tunnistamisessa ja siten johtaa parempaan eläinten hyvinvointiin ja kestävyyteen.

MSc Alper Tuna Kavlakin tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää sianjalostuksessa ja sosiaalisen käyttäytymisen sisällyttäminen jalostusohjelmaan voisi hyödyttää perinnöllistä edistymistä sekä tuotanto-ominaisuuksissa että sosiaalisessa käyttäytymisessä. Lisäksi väitöstutkimuksessa kehitetty syömiskäyttäytymisen muutoksiin perustuva menetelmä voi auttaa terveysongelmien havaitsemisessa.

MSc Alper Tuna Kavlak väittelee 19.8.2022 kello 13 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta " The genetic parameters of feeding behaviour and production traits, social interaction and disease control in Finnish pigs". Vastaväittäjänä on Dr. Wendy Mercedes Rauw (The National Institute for Agricultural and Food Research and Technology, INIA, Espanja) ja kustoksena on professori Pekka Uimari.

Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Koetilantie 5, Laboratoriorakennus, luentosali 131. Väitöskirja on julkaistu sarjassa Dissertationes Schola Doctoralis Scientiae Circumiectalis, Alimentariae, Biologicae ja se on saatavissa Heldan väitöskirjat-kokoelmassa.

Yhteystiedot: Alper Tuna Kavlak alper.kavlak@helsinki.fi.