Lapsen esikielelliset vuorovaikutustaidot, kuten jokeltelu, katsekontakti ja elehtiminen, luovat pohjaa myöhemmälle kielenkehitykselle. Tuoreessa Lukivauva-hankkeen tutkimuksessa löytyi yhteys esikielellisten taitojen kehityksen ja vauvan aivovasteiden välillä. Tässä tutkimuksessa näytettiin, että se, miten puolivuotiaiden vauvojen aivot käsittelivät puhetta, oli yhteydessä näiden lasten esikielellisten taitojen tasoon ja kehitykseen kuuden ja 12 kuukauden välissä.
— Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että puheen hermostollinen käsittely on yhteydessä myöhempiin kielellisiin taitoihin, mutta puheen hermostollisen käsittelyn ja esikielellisten taitojen välisiä yhteyksiä on tätä ennen tarkasteltu vain vähän, sanoo tohtorikoulutettava Linda Kailaheimo-Lönnqvist Lukivauva-hankkeesta. Tämä tutkimus on osa hänen väitöskirjaansa.
Esikielellisiä taitoja arvioitiin vanhempien täyttämällä Esikko-kyselyllä. Esikko-kysely on tarkoitettu alle kaksivuotiaiden lasten esikielellisen kommunikaation ja varhaisen kielen kehityksen arviointiin ja seurantaan. Esimerkiksi neuvolan henkilökunta ja puheterapeutit käyttävät Esikko-kyselyä.
Lasten aivojen tapaa käsitellä puhetta tutkittiin aivosähkökäyrämittauksen (elektroenkefalografia, EEG) avulla. Menetelmä on erityisen sopiva vauvoille ja pienille lapsille, sillä se on turvallinen ja helppo toteuttaa eikä vaadi aktiivista osallistumista lapselta. Äänen kuuleminen tuottaa aivoissa äänen havaitsemista ja käsittelyä heijastavat P1- ja N2-herätevasteet. Muutos äänivirrassa taas synnyttää äänten erottelukykyä heijastavan MMR-vasteen.
Tässä tutkimuksessa kuuden kuukauden iässä mitatun P1-vasteen suuruus ennusti sitä, kuinka paljon lapsen esikielelliset taidot kehittyivät puolen vuoden aikana: mitä suurempi P1-vaste, sitä suurempi esikielellisten taitojen muutos kuuden ja 12 kuukauden iän välillä. MMR-vasteen osalta vastaavaa yhteyttä muutokseen ei havaittu, mutta MMR-vasteen suuruus oli yhteydessä esikielellisten taitojen tasoon kuuden kuukauden iässä. On mahdollista, että suuri P1-vaste heijastelee vauvan kuulojärjestelmän herkistymistä puheelle. Puheelle herkistyminen saattaa tukea esikielellisten taitojen kehitystä.
Lukivauva-hankkeessa tutkitaan lasten kielellistä kehitystä ja erityisesti lapsia, joiden perheessä on lukivaikeutta. Tavoitteena on selvittää, kuinka varhaisessa vaiheessa voidaan tunnistaa lapset, joiden kielitaitojen kehitystä on syytä tukea ennaltaehkäisevästi ja miten kieli kehittyy lapsilla, joiden vanhemmilla on lukivaikeus.
Juuri julkaistussa tutkimuksessa oli mukana lapsia sekä perheistä, joissa on lukivaikeutta että perheistä, joissa ei ole kielen kehityksen pulmia. Ennusteen kannalta ei ollut merkitystä, oliko lapsella perinnöllistä lukivaikeusriskiä vai ei.
Tutkimus on juuri julkaistu Developmental Cognitive Neuroscience -lehdessä.
Lisätietoja tutkimuksesta: