Metsien käytön suunnittelu hyödyttää koko yhteiskuntaa

Yli 600 000 suomalaista omistaa metsää, mutta läheskään kaikki eivät hanki suunnitelmaa metsiensä käytölle. Suunnittelu auttaisi muun muassa ympäristövaikutusten arvioimisessa.

Mitä tutkit?

Tutkin metsien käytön suunnittelua ja suunnitteluun liittyvien riskien ja epävarmuuksien huomioimista. Työni liittyy erityisesti yksityisten omistajien metsiä koskevaan päätöksentekoon.

Jotta metsänomistaja voi päättää, mitä hänen metsilleen kannattaisi tehdä, omistaja voi tukeutua metsäsuunnitteluun. Kyse voi olla pienestä alueesta, mutta toisaalta tarkasteltavana voi olla kokonainen maakunta tai jopa valtio.

Suunnitelmaa varten täytyy selvittää metsänomistajan tavoitteet, mallintaa tavoitteisiin soveltuvia metsänkäsittelyvaihtoehtoja, kuten erilaisia hakkuita, ja arvioida niiden toimivuutta tavoitteiden kannalta.

Metsänomistaja voi tehdä erilaisia asioita vuosien tai kymmenien vuosien aikajänteillä ja yhdelle metsikölle tai suuremmalle metsäalueelle. Kun metsien kehitystä ja toimenpiteiden seurauksia voidaan mallintaa, tuloksena syntyy perusteltu ehdotus käsittelyohjelmasta. Tulos vastaa omistajan tavoitteisiin. Parhaimmillaan omistaja saa myös tietää laskelmiin liittyvistä herkkyyksistä, riskeistä ja epävarmuuksista.

Mi­hin ja mi­ten tut­ki­muksesi ai­he vai­kut­taa?

Suomessa on yli 600 000 yksityistä metsänomistajaa, joten tutkimusaiheeni koskettaa suoraan useampaa kuin joka kymmenettä suomalaista.

Vaikka läheskään kaikilla ei ole suunnitelmaa – eivätkä kaikki metsät sellaista tarvitse – suunnittelun yleistyminen auttaisi metsien tilanteen hahmottamisessa myös yhteiskunnallisella tasolla. Kun metsänomistajan tavoitteista lähtevää suunnittelua tehtäisiin entistä enemmän, taloudelliset vaikutukset, ympäristöarvot ja metsien monikäyttöisyys pystyttäisiin huomioimaan entistä paremmin.

Mikä alal­la­si ins­pi­roi si­nua eri­tyi­ses­ti juu­ri nyt?

Tutkin parhaillaan uusien algoritmien ja laskennallisen älykkyyden käyttöä metsäsuunnittelulaskelmien tehostamisessa. Erilaisten epävarmuuksien ja riskien huomiointi kiinnostaa kovasti. Epävarmuus voi liittyä metsän nykytilan ja päätöksentekijän preferenssien kuvaukseen, metsän tulevaa kehitystä ennustaviin malleihin tai siihen, että toimintaympäristö muuttuu.

Erilaiset epävarmuuden lähteet vaativat hieman erilaista tutkimusotetta, joten tutkittavaa tässä aihepiirissä riittää.

Jari Vauhkonen on metsäsuunnittelun professori maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.

Katso Jari Vauhkosen uuden professorin luento 11.9.2020 YouTubessa.

Tutustu muihin uusiin professoreihin.