Metsien käytön monipuolistaminen edellyttää metsäalan toimijoilta laaja-alaisemman tiedon hallintaa

Metsänomistajat odottavat päätöksenteon tukipalveluiden tunnistavan heidän moninaiset tavoitteensa metsien omistamisessa ja hoidossa. Tieto- ja neuvontapalvelut keskittyvät kuitenkin edelleen lähinnä puuntuotantoon, ilmenee Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa.

Sari Pynnönen maatalous- ja metsätieteellisestä tiedekunnasta tutkii väitöskirjatyössään metsänomistajien näkemyksiä metsiin liittyvistä päätöksenteon tukipalveluista sekä tiedon käyttöä niissä.

– Haasteena on yksityismetsänomistajille suunnattujen tieto- ja neuvontapalvelujen vähäisyys tai suoranainen puute liittyen muuhun kuin tasaikäisrakenteiseen puuntuotantoon. Luontoarvojen huomiointi ja erilaisten tavoitteiden yhteensovittaminen metsien käytössä edellyttävät metsäalan palveluntarjoajilta ja viranomaisilta laaja-alaista tiedon hyödyntämistä totutun metsävaratiedon rinnalla, sanoo väitöskirjatutkija Sari Pynnönen.  

Metsänomistajille suunnattuja päätöstukipalveluita ovat esimerkiksi metsäsuunnittelu ja metsänomistajien neuvonta metsien käytöstä. Metsien käyttöön liittyvät päätökset tehdään ja toimeenpannaan monitoimijaisessa verkostossa, joka tuottaa, jakaa ja hyödyntää tietoa teknisissä ja sosiaalisissa tietämysjärjestelmissä. Molempien tietämysjärjestelmien tulee toimia, jotta tietämyksenhallinta on tehokasta. Tekniseen tietämysjärjestelmään kuuluvat organisaatioiden käyttämät IT-järjestelmät, koneet, ohjelmistot ja erilaiset tietokannat, joita organisaatiot itse tai esimerkiksi viranomaiset ylläpitävät. Sosiaaliseen tietämysjärjestelmään kuuluvat esimerkiksi organisaation toimintatavat ja -kulttuuri sekä tavat jakaa ja etsiä tietoa yhteistyökumppaneiden ja metsänomistajien kanssa. 

– Tekninen tietämysjärjestelmä on osa sosiaalista tietämysjärjestelmää – se, mitä tietoa me yhteiskuntana päätämme kerätä ja käyttää määrittyy sosiaalisesti, Pynnönen sanoo. 

Tiedonkulussa parantamisen varaa

Pynnösen mukaan tekninen tietämysjärjestelmä ja sen määrämittainen metsävaratieto hallitsevat tiedon tuottamista ja käyttöä. Luontoarvojen huomiointiin ja metsänomistajan tavoitteisiin liittyvää tietoa saatettiin pitää ”lisänä”, jonka huomioiminen vaatii ylimääräistä työtä.  Nämä tiedot ovat usein tietojärjestelmissä tekstimuotoisina lisätietoina tai osa ammattilaisten hiljaista tietoa. 

Pynnönen tunnisti väitöstutkimuksessaan useita tiedonkulun epäjatkuvuuskohtia metsäalan organisaatioiden sisällä sekä niiden välillä. 

– Metsätalouden organisaatiot eivät ole täysin tunnistaneet sosiaalisen tietämysjärjestelmän roolia ja sen toiminnan merkitystä. Organisaatioiden sosiaaliset rakenteet ja käytänteet, jotka heikentävät erityisesti hiljaisen tiedon liikkumista organisaatiossa sekä taloudellisten tavoitteiden korostuminen heikentävät tiedonkulkua, toteaa Pynnönen. 

Nykyiset päätöstukipalvelut palvelevat puutuotantoon keskittyviä metsänomistajia paremmin kuin luonto- tai monitavoitteisia metsäomistajia ilmenee Pynnösen väitöstutkimuksessa. Suuri osa metsänomistajista on kuitenkin kiinnostunut puuntuotannon ohella monipuolistamaan metsiensä hoitoa muiden metsänkäyttötapojen edistämiseksi. 

– Erityisesti metsänomistajat toivovat havainnollista tietoa, kuten valokuvia ja hoitoehdotuksia luontoarvojen edistämisestä ja eri tavoitteiden yhteensovittamisesta. Metsäsektorin organisaatiot ovat avainasemassa vallitsevien päätöksenteon tukikäytäntöjen muuttamisessa, mutta toistaiseksi uusien käytäntöjen kehitys on ollut hidasta, kertoo Pynnönen. 

Pynnösen monimenetelmäinen väitöskirja koostuu kolmesta tutkimusartikkelista ja yhteenvedosta. Tutkimus käsittelee yksityisomistuksessa olevia metsiä Suomessa. Ilmiötä tarkastellaan sekä metsänomistajien että metsänomistajien neuvonta-ja palveluorganisaatioiden näkökulmasta. Tutkimuksessa käytettiin kahta metsänomistajilta kerättyä kyselyaineistoa, toimijaverkoston ryhmäkeskusteluja sekä muistiinpanoja metsäammattilaisten koulutuspäivistä. 

Alkuperäinen artikkeli: 

Pynnönen S. 2020. Knowledge use in the management of privately owned forests: a focus on decision support services for multiobjective forest use. Dissertationes Forestales 289. DOI: https://doi.org/10.14214/df.289
Yhteenveto sähköisesti: https://dissertationesforestales.fi/pdf/article10314.pdf

Väitöstilaisuus:

MMM Sari Pynnönen väittelee 28.2.2020 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Knowledge use in the management of privately owned forests: a focus on decision support services for multiobjective forest use" (Tiedon käyttö yksityismetsien hoidossa: tutkimus päätöstukipalveluista monitavoitteiseen metsänkäyttöön). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätieteiden talo, Raisio-sali (lsB2), Latokartanonkaari 7.

Vastaväittäjänä on dosentti Heli Saarikoski, Suomen Ympäristökeskus, ja kustoksena on professori Markus Holopainen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Forestales
Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa.