Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen kaksi tulosraporttia koskevat metsänomistajien näkemyksiä metsänkasvatuksesta ja palveluiden käyttöä. Kolmantena esiteltävät, metsänhoitotöitä koskevat tulokset ovat alustavia, ja niistä sekä työturvallisuutta koskevista tuloksista julkaistaan laajempi raportti vuoden 2020 lopussa.
Sähköiset palvelut eivät ole vielä lyöneet itseään läpi
Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelussa jakamat sähköiset metsävaratiedot oli ottanut käyttöönsä metsänomistajista 46 prosenttia. Tämä vastasi metsäalasta noin 60 prosenttia.
Sähköiset metsävaratiedot olivat saatavilla peräti 85 prosentille metsäalasta. Muita sähköisiä asiointipalveluita, joita esimerkiksi metsäyhtiöt ja pankit tarjoavat, oli käytetty varsin vähän. Vaikuttaa siltä, että sähköisten palveluiden käyttö ei ole lyönyt vielä toden teolla läpi metsänomistajien keskuudessa. Odotusten vastaisesti etämetsänomistajat eivät hyödynnä sähköisiä palveluja sen yleisemmin kuin muut.
Yli puolet niistä, jotka eivät käyttäneet tai aikoneet käyttää sähköisiä palveluita, kertoi hoitavansa asiat muulla tavoin, kuten henkilökohtaisesti tai puhelimella. Noin joka kolmas ilmoitti syyksi tietoteknisen osaamisen puutteet ja joka kuudes ei omistanut tarvittavia välineitä.
– Tulokset kertovat siitä, että sähköiset asiointipalvelut yksin eivät riitä. Palveluiden saavutettavuuden varmistamiseksi metsäalan palveluita tulee olla saatavilla monikanavaisesti. Henkilökohtainen kontakti on useimmille, varsinkin iäkkäille metsänomistajille, luontevin lähestymistapa, arvioi Pellervon taloustutkimuksen (PTT) metsäekonomisti Matti Valonen.
Valtaosa metsänomistajista tyytyväisiä nykyisiin hakkuutapoihin
Metsälain muutos vuonna 2014 toi metsäomistajille vapautta valita mieleisensä metsienkäsittelyn tavan. Muutos on tutkimuksen mukaan otettu myönteisesti vastaan, sillä se tukee monimuotoisen metsänomistajakunnan tavoitteita ja siten metsien hoidon ja metsäpolitiikan hyväksyttävyyttä.
Tulosten mukaan enemmistö metsänomistajista on tyytyväisiä nykyisiin metsänhoito- ja hakkuutapoihin Suomessa. Yksityismetsänomistajista valtaosa hoitaa ainakin osia metsistään tasaikäiskasvatuksella, jossa kasvatusvaiheessa metsää harvennetaan ja lopulta päätehakataan ja uudistetaan. Monet harjoittavat osissa metsiään kuitenkin myös jatkuvaa kasvatusta. Viidennes metsänomistajista jättää osan metsistään puuntuotannon ulkopuolelle.
– Lähes kolme neljännestä piti avohakkuita sopivana kasvatustapana. Avohakkuiden toteutuksessa tulisi kuitenkin välttää maisemallisesti arvokkaita tai vesien suojelun vuoksi herkkiä alueita ja suuria aukkoja. Joka kymmenes metsänomistaja ei hyväksynyt avohakkuita lainkaan, sanoo PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne.
Metsiä hoidetaan, mutta usko vaikutuksiin heikentynyt
Joulukuussa julkaistavan raportin alustavien tulosten mukaan kaksi kolmesta metsänomistajasta aikoi tehdä tai teettää metsänhoitotöitä seuraavan viiden vuoden aikana.
– Eniten aikomuksia oli niillä omistajilla, jotka ovat tyypillisesti metsätaloudellisesti aktiivisimpia, eli maalla asuvilla, nuorilla ja monitavoitteisilla, eli niillä metsänomistajilla, jotka painottavat metsänomistuksessaan sekä taloutta että virkistys- ja luontoarvoja, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Emmi Haltia.
Viimeisimpien kymmenen vuoden aikana metsänhoitotöiden myönteisiin vaikutuksiin uskovien määrä oli laskenut erityisesti niiden metsänomistajien keskuudessa, jotka eivät aikoneet tehdä metsänhoitotöitä lähivuosina. Haltian mukaan tämä on asia, johon kannattaa kiinnittää erityistä huomiota metsänomistajien neuvontaa kehitettäessä.
Tulokset liittyvät laajaan Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimuskokonaisuuteen, jossa on mukana tutkijoita Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan metsätieteiden osastolta, Luonnonvarakeskus Lukesta, Pellervon taloustutkimuksesta (PTT) ja Työtehoseurasta (TTS). Ensimmäinen raportti julkaistiin kesäkuussa 2020. Edellinen tutkimusaineisto metsänomistajista kerättiin vuonna 2009.
Tutkimukseen liittyvät diasarjat löytyvät Luonnonvarakeskus Luken sivuilta.
Raportit:
Hänninen, H., Valonen, M. & Haltia, E. 2020. Metsänomistajat palveluiden käyttäjinä. Metsänomistaja 2020-tutkimuksen tuloksia. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 63/2020. Luonnonvarakeskus. Helsinki.
Julkaistaan 15.9.2020.
Horne, P., Karppinen, H., Korhonen, O. & Koskela, T. 2020. Metsien hoidon ja kasvatusmenetelmien hyväksyttävyys – Metsänomistaja 2020. PTT raportteja 266. Pellervon taloustutkimus, Helsinki. ISBN 978-952-224-227-3 ISSN 2489-9615
Julkaistaan 16.9.2020.
Haltia, E., Hurttala, H., Kettunen, A., Leppänen, J., Peltola, A., Puttonen, P. & Valonen, M. 2020. Metsänhoitoaktiivisuus, omatoimisuus, hankintahakkuut, työajan käyttö ja työturvallisuus – metsänomistaja 2020. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus xx/2020. Luonnonvarakeskus, Helsinki. Julkaistaan joulukuussa 2020.