Leg4Life-hanke tavoittelee palkokasvien käyttöä lisäämällä yhteiskunnallista muutosta kohti terveellisempää ja ilmastoneutraalia ruokajärjestelmää. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan Suomessa menestyviä palkokasveja: hernettä, lupiineja, apiloita ja erityisesti härkäpapua.
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN
– Visionamme on tulevaisuus, jossa palkokasvit ovat realistinen ja kannattava vaihtoehto suomalaisille viljelijöille ja jossa ne ovat osa jokapäiväistä, terveellistä ruokavaliota, kertoo hankkeen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston lisäksi hanketta ovat toteuttamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. Leg4Life-hankkeen monitieteellinen tutkimus kattaa koko ruokaketjun pellolta pöytään.
Kohti ilmastoneutraaliutta palkokasvien avulla
Typpeä sitovat palkokasvit voivat monipuolisuutensa ansiosta ratkoa monenlaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. Ne soveltuvat korvaamaan teollisia väkilannoitteita maataloudessa, tuontivalkuaisrehuja eläinten ruokinnassa ja punaista lihaa ihmisen ravitsemuksessa.
– Ruokajärjestelmä on murrostilassa. Ilmastokriisi, tarve siirtyä kiertotalouteen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat uutisotsikoissa päivittäin. Palkokasvien viljelyn ja käytön lisääminen voivat tuoda ratkaisuja kaikkiin näihin ongelmiin, Pajari kertoo.
Palkokasvien viljely on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän on lukuisia syitä, kuten tiedon puute, fossiilipohjaisten väkilannoitteiden ja rehulähteiden helppo saatavuus ja palkokasvien heikoksi koettu viljelyvarmuus suhteessa niistä saatavaan tuottoon. Palkokasvien kysyntää taas voivat heikentää niiden makuominaisuudet ja haitta-aineet, palkokasveista aiheutuvat ruoansulatusongelmat, ja hyvien prosessointimenetelmien puute.
– Työtä on paljon, mutta tahtotila kotimaisten palkokasvien tuotannon ja käytön lisäämiseksi on koko suomalaisessa ruokaketjussa todella vahva, Pajari kertoo.
Leg4Life-hanke ratkoo palkokasvien käytön haasteita läheisessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneina on suuri joukko ruoka-alan johtavia toimijoita niin alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikasta kuin kuluttajajärjestöistäkin.
Puhtia palkokasvien alkutuotantoon
Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja, jotka ovat typen hyväksikäytön suhteen tehokkaita. Lisäksi hankkeen tutkimus tuottaa tietoa palkokasvien viljelyn vaikutuksista maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Vastakkainasettelun sijaan palkokasvien tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön voivat olla toisiaan tukevia toimintoja. Suomen olosuhteissa esimerkiksi härkäpapu ei aina ehdi valmistua puintikelpoiseksi varsinkaan viljelyalueen pohjoisimmissa osissa. Tällöin sato voitaisiin hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käyttöä lypsylehmien ruokinnassa voisi maksimoida, ja saadaanko palkokasvien täydennysruokintaa kehittämällä parannettua ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja vähennettyä maidontuotannon typpi- ja metaanipäästöjä.
Terveyttä maistuvilla palkokasveilla
Palkokasvien käytön tuntuva lisääminen edellyttää turvallisten ja maittavien elintarvikkeiden kehittämistä kuluttajien ja ruokapalveluiden käyttöön.
– Kuluttajien hyväksyntä ja koko elintarvikehuoltojärjestelmän tuki on erittäin tärkeää tavoiteltaessa muutosta kohti kasvispainotteisempaa ja enemmän palkokasveja sisältävää ruokavaliota, Pajari korostaa.
Tämän vuoksi palkokasvipohjaisten tuotteiden maku ja rakenne sekä niiden käytön helppous ja miellyttävyys ovat keskeisiä ominaisuuksia. Leg4Life-hankkeessa kehitetään palkokasveille soveltuvia, haitta-aineita poistavia prosessointimenetelmiä. Prosessointi optimoidaan siten, ettei ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kärsi ja palkokasvien aistinvaraiset ominaisuudet paranevat. Prosessoinnilla palkokasveihin voidaan tuottaa myös kasviperäisistä elintarvikkeista kokonaan puuttuvaa B12-vitamiinia.
Runsaasti proteiinia sisältävät palkokasvit ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi punaiselle ja prosessoidulle lihalle. Paljon kasviksia ja vähemmän lihaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja paksusuolisyöpään. Leg4Life-hankkeessa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen vaikuttaa ravintoaineiden saantiin, ravitsemustilaan, sairauksien riskitekijöihin ja esiintyvyyteen, sekä ympäristöön ja talouteen. Ruokavalintojen taustalla olevien asenteiden ja tapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen tarjoavat keinoja kannustaa ihmisiä terveellisempään ruokailuun.
Katso Tiedekulman video Papuja syömällä parempi maailma
Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on saanut kesällä 2019 merkittävän kuusivuotisen rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta.
Seuraa myös Twitterissä: @Leg4Life_STN