Helsingin yliopistossa on parhaillaan käynnissä koronavirustutkimus, jossa on ilmennyt, että koirat saattavat tunnistaa näytteestä koronavirustartunnan nopeasti ja yltää luotettavampiin tuloksiin kuin laboratoriokokeet.
Koirien tarkka hajuaisti pannaan nyt testiin Helsinki-Vantaan lentokentällä. Suunnitelman mukaan kokeilu aloitetaan neljällä koiralla. Koronakoirien virka-asema on vielä selvityksen alla, joten pilotissa käytetään siviilikoiria virkakoirien sijaan. Siviilikoiria ei kouluteta siihen, että haistelu tapahtuisi suoraan ihmisestä.
Osallistuminen koirien avulla tapahtuvaan testaukseen on tällä hetkellä vapaaehdoista. Testaukseen voivat hakeutua kaikki matkustajat ja lentoaseman henkilökunta. Viralliseen koronatestaukseen virkakoirien avulla voidaan siirtyä, kun lakimuutos mahdollistaa sen.
Työvuoroja tehdään koirien jaksamisen ehdoilla
Lentokentän koirien kouluttamisesta ja toiminnasta vastaa Wise Nose -yhdistys.
– Meillä on 16 koiraa, ja parhaillaan teemme kartoitusta siitä, mitkä niistä pystyvät luotettavasti työskentelemään lentokenttämiljöössä, Helsingin yliopiston tutkimuskoordinaattori ja Wise Nose -yhdistyksen toiminnanjohtaja Susanna Paavilainen kertoo.
– Melkein kaikilla koirilla on jo joku hajutausta olemassa, osalla voi olla jo useampikin haju, jota ne tunnistavat ja etsivät. Koronahajun lisäksi ne pitää kouluttaa toimimaan lentokenttäympäristössä.
– Osa koirista tulee jäämään laboratoriokoiriksi, jotka haistelevat näytteitä hyvin rauhallisissa oloissa ilman häiriötekijöitä. Koiran työvuorot etenevät koirien jaksamisen ehdoilla, eli meillä on aina kaksi koiraa valmiina tuuraamaan, kun toisella kahdella on työvuoro.
Testaus on suunniteltu turvalliseksi
Testaus Helsinki-Vantaan lentoasemalla on suunniteltu tarkkaan. Koirille allergiset ja koirapelkoiset matkustajat on huomioitu, sillä koira haistaa nyt vain ihosivelytaitoksia, joita matkustaja on itsestään ottanut, ei siis suoraan ihmisistä.
Kun matkustaja tulee lentoasemalla koronakoirien näytteenantopisteelle, hän astuu pieneen, sermeillä rajattuun tilaan, jossa hän ottaa annettujen ohjeiden mukaisesti itsestään ihopyyhintänäytteen ja pudottaa sen siihen varattuun astiaan. Koira ja sen ohjaaja ovat seinämän takana, jossa koira haistelee annetun näytteen. Tällä tavoin huomioidaan muun muassa allergiset matkustajat ja huolehditaan siitä, että ohjaajat eivät altistu koronalle. Näytteenantopisteessä ei kerätä henkilötietoja. Jos tulos on positiivinen, matkustaja ohjataan HUS:in terveysinfopisteelle jatko-ohjeita varten.
– Usein kysytään, voiko korona tarttua koiraan. Tutkimusten mukaan koirilta puuttuu reseptori, johon koronavirus kiinnittyy, Susanna Paavilainen kertoo. Maailmalta ei myöskään ole tullut tietoja, että koronapotilaiden koirat olisivat sairastuneet, hän lisää.
Koirat tunnistavat koronaviruksen helposti
Koronaviruksen on havaittu olevan koirille helppo haju, joten koirien kouluttaminen on tästä syystä verrattain nopeaa ja tulokset hyviä. Koirien koulutus koronakoiraksi on kuitenkin hyvin yksilöllistä.
Koronahajun oppiminen tapahtuu muutamasta tunnista muutamaan kuukauteen. Kansainvälisissä vertaisarvioiduissa tutkimuksissa on selvinnyt, että koiran kyky löytää positiiviset potilaat on noin 94–100 prosenttia, riippuen koirasta.
Erityistä on se, että koirat myös havaitsevat koronaviruksen huomattavasti pienemmästä virusmäärästä kuin yleisesti käytettävät PCR-testit. On myös todettu, että koiran kuono on tunnistanut koronatartunnan oireettomilta ihmisistä jo päiviä ennen koronaoireiden puhkeamista. Tähän laboratoriotestit eivät pysty.
Lue lisää koronakoiratutkimuksesta.
Lahjoita Helsingin yliopiston koronatutkimukseen.