Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa väitellyt Eva Ehrnsten on väitöstutkimuksessaan yhdistänyt Itämeren biomassan tuottoa kuvaavan mekanistisen mallin pitkältä ajanjaksolta kerättyyn tarkkailudataan.
Mallintaminen on tärkeää, koska ilman ymmärrystä pohjaeläimistön tuotannon määristä on hankala hahmottaa rehevöitymisen, ilmastonmuutoksen ja merenpohjan eliöyhteistöjen monimuotoisuuden välisiä kytköksiä tai arvioida merenpohjan eläimistön roolia hiilen kierrossa.
Eva Ehrnstenin tietokonesimulaatiot osoittavat, että merenpohjan eläinten kokonaismäärä Itämeressä on lisääntynyt noin 50 prosenttia 1970-luvulta lähtien. Merenpohjan eläimet ovat mukana hajottamassa leviä ja muuta pohjalle laskeutuvaa orgaanista materiaalia ja kierrättävät sen levistä, eläinplanktonista ja kaloista koostuvaan ravintoverkkoon. Pohjaeläimet ovat usein myös suoraan kalojen ravintoa.
Nykyisin merenpohjan eläimet hajottavat noin viidenneksen pohjalle vajoavasta orgaanisesta aineksesta. Tulevaisuudessa tilanne saattaa muuttua paljonkin, sillä Itämeren vähenevä ravinnekuormitus voi pienentää levien tuotantoa. Samaan aikaan ilmastonmuutoksen odotetaan nostavan veden lämpötilaa.
– Mallinnuksen perusteella tämä johtaa vajoavan orgaanisen aineksen voimakkaampaan kierrätykseen vielä sen ollessa vesipatsaassa. Pohjaeläinten ulottuville päätyy yhä vähemmän ravintoa. Näyttääkin siltä, että pohjaeläinten määrän pienenemisen lisäksi myös niiden rooli hiilen kierrätyksessä vähenisi, sanoo Eva Ehrnsten, joka teki väitöstutkimuksensa Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman ja Tukholman yliopiston Östersjöcentrumin Baltic Bridge -yhteistyössä.
Eva Ehrnstenin väitöskirja Quantifying biomass and carbon processing of benthic fauna in a coastal sea – past, present and future