Itämeren kalakannat ovat Suomelle tärkeä luonnonresurssi, jota hyödyntävät niin kaupalliset kalastajat kuin virkistyskalastajatkin. Kalataloushallinto tarvitsee päätöksenteon tueksi tietoa sekä kaupallisen kalastuksen että virkistyskalastuksen taloudellisesta arvosta kalastuksen taloudellisen kestävyyden arvioimiseksi.
– Pitkän aikavälin taloudellinen analyysi ja kirjanpitoanalyysi antavat kalastuksen kannattavuudesta eri tuloksen. Päätöksentekijöiden on tärkeää keskittyä pitkän aikavälin taloudellisen analyysin tuloksiin kalastuksen taloudellisen kestävyyden tukemiseksi, toteaa Heidi Pokki. Hänen väitöskirjansa ”Capital and environmental valuation in the Finnish fisheries - technical aspects and policy implications” tarkastetaan perjantaina 8.11.2019 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.
Arvokasta tietoa lohen virkistyskalastuksen taloudellisesta arvosta
Tietoa lohen kalastuksen virkistysarvosta on ollut niukasti saatavilla. Tiedon puutteet heikentävät kalataloushallinnon mahdollisuuksia tehdä optimaalisia säätelypäätöksiä. Lisäksi päätöksenteossa tulisi huomioida kalastajien mieltymykset ja niihin liittyvät kalastajaprofiilit, sillä erityyppiset kalastajat voivat reagoida eri tavoin tarjolla oleviin säätelytoimenpiteisiin.
Heidi Pokin väitöskirjassa kuvataan, kuinka arvioidaan Tenon ja Tornionjoen lohen virkistyskalastuksen taloudellinen arvo. Tornionjoen virkistyskalastusta koskevassa tutkimuksessa on tarkasteltu kalastajaprofiilien vaikutuksia kalastuskäyttäytymiseen, eli kalastusmatkan kestoon ja käyntikertoihin.
– Saalisvarmuuden lisäämisen merkitys kalastajan kokemaan virkistyshyötyyn on oletettua pienempi ja lohisaaliin merkitys eroaa Tenojoen ja Tornionjoen välillä, Pokki toteaa.
Tenojoella edellisen kalastuskauden saaliskokemus lisäsi seuraavan kauden keskimääräistä kalastuskäyntien määrää. Tornionjoella puolestaan korkeampi saalistaso vähensi keskimääräistä käyntikertojen määrää ja kalastusmatkan kestoa kuluvan kauden aikana.
Tulosten hyödyntäminen
Pokin väitöskirja antaa katsauksen Suomen kaupallisen kalastuksen kestävyydestä sekä Tenon ja Tornionjoen lohen virkistyskalastuksen taloudellisesta merkityksestä. Lohen kaupallisen kalastuksen saalismäärä on laskenut 1990-luvulta lähtien ja kaupallisten rannikkokalastusalusten määrä on vähentynyt, vaikka aktiivisempi osa rannikkokalastajista tekee mukavasti voittoa. Samaan aikaan vapaa-ajankalastuksen saaliin ja kalastusturismin merkitys on kasvussa.
Vapaana virtaava joki, jossa on hyvin hoidettu lohikanta, houkuttelee turisteja ja tuo paikallisille tuloja. Lohikantojen tilan ollessa hyvä, on mahdollista kasvattaa kalastusturismia. Saalis ei kuitenkaan ole aina määrittävä tekijä kalastuskokemuksessa, sillä kalastajien mieltymykset ja syy kalastukseen eroavat. Siksi on tärkeää ymmärtää kalastajia; miksi he lähtevät kalaan, mikä tekee kalastuskohteesta houkuttelevan ja miten heidän mieltymyksensä eroavat toisistaan.
Väitöskirjan tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa Suomen kaupallisen kalastuksen kestävyyden arvioinnissa, Euroopan yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanon arvioinnissa, sekä kalastuksen säätelypäätösten vaikutusten arvioinneissa.
Yhteystiedot:
- Heidi Pokki, Luonnonvarakeskus Luke, heidi.pokki@luke.fi
KTM Heidi Pokki väittelee 8.11.2019 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Capital and environmental valuation in the Finnish fisheries - technical aspects and policy implications". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biokeskus 2, sali 1041, Viikinkaari 5.
Vastaväittäjänä on Senior Lecturer Håkan Eggert, University of Gothenburg, ja kustoksena on professori Kari Hyytiäinen.Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Luken sivuilla.
Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa.