Järvivedet tummuvat – ravintopulmia kaloille ja vesilinnuille pohjoisella havumetsävyöhykkeellä

Veden tummuminen saattaa aiheuttaa suuria muutoksia suomalaisten metsäjärvien ekosysteemeissä. Selkärangattomien määrä vähenee pintaveden tummentuessa, ja selkärangattomat ovat monien kalojen ja sorsalintujen pääasiallinen ruoanlähde.

Viime vuosikymmenten aikana pintavedet ovat muuttuneet tummemmiksi koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Ruskea väri aiheutuu veteen liuenneesta humuksesta. Tummuminen on erityisen voimakasta alueilla, joilla happosateet 1990-luvulle saakka vaikuttivat. Ilmastonmuutoksesta johtuva lisääntynyt sadanta on voimistanut tätä ilmiötä.

Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema Hämeenlinnassa on yli 30 vuoden ajan tehnyt tutkimusta 20 järvessä Evon Natura 2000 -alueella. Tuona aikana vesi on muuttunut tummemmaksi kaikissa tutkituissa järvissä.

Kun veden värin mittauksesta saadut tulokset yhdistettiin viiden Evon Natura-alueen järven vesiselkärangattomista vuosina 1989–2008 kerättyyn dataan, tutkijat havaitsivat vesiselkärangattomien määrien laskeneen käsi kädessä veden tummumisen kanssa.

– Veden väri määrittää järvien ruokaverkkojen rakennetta ja toimintaa. Vedessä elävät selkärangattomat ovat monien kalojen ja vesilintujen pääasiallinen ravinnonlähde. Vesiselkärangattomien populaatioiden kutistumisella voi olla merkittäviä seuraamuksia pohjoisen havumetsävyöhykkeen ekosysteemin toiminnalle. Toinen Lammin biologisella asemalla aiemmin tehty tutkimus osoittaa, että selkärangattomia syövien sorsalajien määrät ovat pienentyneet samana tutkimusajanjaksona, sanoo Céline Arzel Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan metsätieteiden osastolta.

Céline Arzelin tutkimusta on rahoittanut Suomen Kulttuurirahaston Hämeen rahasto.

Artikkelit:

Arzel C., Nummi P., Arvola L., Pöysä H., Davranche A., Rask M., Olin M., Holopainen S., Viitala R., Einola E., Manninen-Johansen S. 2020. Invertebrates are declining in boreal aquatic habitat: The effect of brownification? Science of the Total Environment, Volume 724, 138199. DOI: https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2020.138199
Image copyright information: Pierre-Lou Chapot, “A lake from the Evo Natura 2000 area”.

Johan Elmberg, Celine Arzel, Gunnar Gunnarsson, Sari Holopainen, Petri Nummi, Hannu Pöysä, Kjell Sjöberg. 2019. Population change in breeding boreal waterbirds in a 25‐year perspective: What characterises winners and losers? Freshwater Biology 9 October 2019.