Patoja rakenteleva majava on ekosysteemi-insinööri, jonka toimet hyödyttävät monia eläimiä jopa vuosikymmenten ajan. Uusin tutkimustieto paljastaa, että majavien myönteiset vaikutukset eivät rajoitu vain kaloihin, sammakoihin, hyönteisiin ja vesilintuihin. Myös nisäkkäät saavat etua majavien läsnäolosta.
Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että majavalammilla oli lähes kaksinkertainen määrä nisäkäslajeja verrattuna majavattomiin metsälampiin. Nisäkäsyksilöitäkin oli majavalammilla yli kymmenen prosenttia enemmän.
Erityisen voimakkaasti majavalammilla runsastuivat saukko, näätä, lumikko ja hirvi. Saukko hyötyy talvisin majavalampien sulapaikoista, joista sen on helppo pulahtaa kalaan. Näätä ja lumikko puolestaan saalistavat myyriä, joita on majavalampien reunoilla tavallista metsälampea enemmän.
Hirville koituu selviä etuja majavien läsnäolosta.
– Hirvet voivat hyödyntää majavien kaatamien puiden latvuksia. Majava-altaiden alueelta löytyy hirville maistuvaa kasvillisuutta, kuten lumpeita, ja veden pinnan laskettua esimerkiksi vesakkoa, sanoo majavien ympäristövaikutuksia jo lähes neljän vuosikymmenen ajan tutkinut yliopistonlehtori Petri Nummi maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkimus tehtiin Evon valtionpuistossa Hämeenlinnan Lammilla vuosina 2017–2018. Luvut perustuvat lumijälkiin ja riistakameran kuviin. Evon alueen majavat ovat kanandanmajavia, joita istutettiin Suomeen 1930-luvulla. Alkuperäinen euroopanmajava metsästettiin Suomesta sukupuuttoon 1800-luvun lopulla, mutta myös sitä on palautettu istuttamalla. Luonnonvarakeskus Luken valtakunnallisen laskennan perusteella euroopanmajavia arvioitiin vuonna 2017 olevan 3 300–4 500 ja kanadanmajavia 10 300–19 100.
Artikkeli:
Petri Nummi, Wenfei Liao, Ophélie Huet, Erminia Scarpulla ja Janne Sundell. The Beaver Facilitates Species Richness and Abundance of Terrestrial and Semi-aquatic Mammals. Global Ecology and Conservation