Yksi hevosen erityispiirteistä on sen suuri koko, joka aiheuttaa verenkierron ongelmia nukutuksen aikana. Hevosen verenpaine laskee myös helposti anestesian aikana, mikä edelleen heikentää verenkiertoa kudoksissa. Rauhoitteet muuttavat sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa, lamaavat suoliston liikkeitä ja aiheuttavat myös verensokerin nousua. Hevosen yleisanestesiassa komplikaatiot ovatkin yleisempiä ja kuolleisuus suurempaa kuin usealla muulla eläinlajilla.
Soile Pakkanen selvitti väitöskirjatutkimuksessaan vatinoksaanin vaikutuksia rauhoitetuilla ja nukutetuilla hevosilla. Vatinoksaani on hevosen yleisimmin käytettyjen rauhoitteiden vastavaikuttaja, jonka on aiemmin muilla eläinlajeilla todettu lievittävän rauhoitteiden ei-toivottuja vaikutuksia. Vatinoksaani ei kuitenkaan ylitä merkittävässä määrin veri-aivoestettä eli se ei kumoa rauhoitteiden aikaansaamaa rauhoittavaa vaikutusta.
– Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että vatinoksaanin yhdistäminen rauhoitteiden kanssa hevosten rauhoittamisessa voisi vähentää tai jopa estää rauhoitteiden ei-toivottujen vaikutusten esiintymistä, Pakkanen sanoo.
Tutkimusten aikana hevosia lääkittiin rauhoitteilla, vatinoksaanilla ja näiden yhdistelmällä. Lisäksi vatinoksaania annosteltiin osana yleisanestesian esilääkitystä. Lääkityiltä hevosilta tutkittiin sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa, suolistoääniä ja verinäytteistä muun muassa verikaasuja ja verensokeria sekä lääkkeiden pitoisuuksia veressä.
Vatinoksaani lievitti merkittävästi rauhoitteiden aiheuttamia vaikutuksia, kuten sydämen syketiheyden laskua, verenpaineen muutoksia, suoliston lamaa ja verensokerin nousua. Samaan aikaan hevosten rauhoittumisessa ei tapahtunut kliinisesti merkittäviä muutoksia.
Sen sijaan yleisanestesian esilääkkeenä vatinoksaani aiheutti merkittävän verenpaineen laskun, vaikka sydämen toiminta ja veren hapenkuljetuskyky näyttivät paranevan. Vatinoksaanin todettiin vaikuttavan myös lääkkeiden pitoisuuksiin ja käyttäytymiseen hevosten elimistössä.
– Vatinoksaanin käyttöä yleisanestesian yhteydessä on kuitenkin tutkittava tarkemmin, jotta saadaan selville, voidaanko liiallinen verenpaineen lasku estää esimerkiksi pienemmällä vatinoksaanin annostuksella. Lisäksi ainetta ei ole vielä rekisteröity eläinlääkintäkäyttöön, mutta se prosessi on meneillään ja olemme toiveikkaita, että se saadaan markkinoille lähivuosien aikana, kertoo Pakkanen.
Väitös:
Eläinlääkäri Soile Pakkanen väittelee 22.3.2019 kello 12 Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta: "Interaction of alpha-2-adrenoceptor agonists and vatinoxan, a peripherally acting alpha-2-adrenoceptor antagonist, in horses". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Clinicum, Paatsama-sali, Koetilankuja 4.
Vastaväittäjänä on professori Görel Nyman, Svenska Lantbruksuniversitet, ja kustoksena on professori Outi Vainio.