Navigaattori on kaivettava puhelimesta esiin tiuhaan, kun bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan tuore työelämäprofessori Hannele Pokka etsii oikeita rakennuksia Viikin kampukselta. Koska yliopistolaiset tekevät pääosin etätöitä, vastaan on syksyllä tullut tavallista vähemmän opiskelijoita ja tutkijoita.
Kampus tulee entiselle oikeusministerille tutuksi vähitellen. Mielessä pyörii jo sata ja yksi ideaa. Pokka haluaa vahvistaa yritysten ja tieteentekijöiden yhteistyötä ja tuoda työelämää tutummaksi opiskelijoille.
Luonnontieteelliselle tiedolle on kova tarve.
— Korona-aika on saanut yrittäjät arvostamaan yhä enemmän tieteellistä tietoa ja korostamaan yritysten luontosuhdetta. Ilmastonmuutos ja biodiversiteetin köyhtyminen huolestuttavat myös yrittäjiä.
Vesiensuojelu innosti ympäristöoikeuden pariin
Vesi vei Pokan aikoinaan ympäristöoikeuden pariin. Hän kasvoi Kemijoen rannoilla ja seurasi tarkalla silmällä niitä murheita, joita vesien valjastamisesta ja lohikannan katoamisesta paikallisille seurasi. Hän kertookin kaipaavansa enemmän sääntelyä luonnonvarojen käyttöön.
Pokka pohtii, minkälaisin tiedoin luonnontieteilijät jatkossa lähetetään työelämään. Onko heillä vaikutusmahdollisuuksia ja tilaisuus hyödyntää tieteellistä tietoa työssään? Keskustelu tieteen ja työelämän välillä on onneksi jo käynnistynyt.
— Mutta jos tässä aiotaan maapallo pelastaa, niin alkaa olla jo kiire.
Hannele Pokka toivoo voivansa hyödyntää pestissään yhteiskunnallisia verkostoja uransa varrelta.
— Minulle tämä on unelmatyöpaikka. Halusin töihin tulevaisuuden taloon, jossa koulutetaan nuoria alansa huippuja ympäristötieteiden pariin. Arvelen myös, että aikaisemmin moni tärkeä tutkimus on jäänyt hyödyntämättä yliopistomaailman ulkopuolella.