FinPharman yliopistotutkija Piia Kokkonen on sopeutunut hyvin koronavirusepidemian aiheuttamiin etätyösuosituksiin.
– Käytännössä teen joka tapauksessa työni täysin tietokoneella, joten etätyö osuu tähän oikein hyvin, Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa työskentelevä Kokkonen toteaa.
FinPharma-tiimin ensimmäisenä tutkijana jo joulukuussa 2019 aloittanut Piia Kokkonen on keskittynyt kehittämään lääkeaineita, joilla olisi samankaltaisia vaikutuksia kuin lyhyillä RNA-sekvensseillä. Lyhyitä RNA-sekvenssejä käytetään geeniterapiassa joko lisäämään tai vähentämään tiettyjen proteiinien määrää.
Piia Kokkonen yhdistää työssään tietokoneavusteisen lääkeainesuunnittelun ja RNA-molekyylien simuloinnin.
– Aihepiirit eivät sinänsä liity toisiinsa, mutta tällä on historiallinen tausta. Verisuonten kasvutekijöitä tutkiva Seppo Ylä-Herttuala sai idean, että jos syövässä saataisiin vähennettyä verisuonten kasvutekijöiden tuotantoa, syöpäkasvain ei pystyisikään kasvattamaan sen toiminnalle olennaisia ylimääräisiä verisuonia. Ja toisaalta esimerkiksi sydäninfarktissa olisi hyvä, jos uusia verisuonia saataisiin syntymään.
Kun proviisoritaustaiselta Itä-Suomen yliopiston kasvatilta kysyy, miten hän päätyi alalle, hän naurahtaa.
– Taisi olla ehkä sattumaakin. En ollut mikään perinteinen tietokonenörtti, ja muistan graduaiheita valitessani, että mallinnustehtävä jotenkin vain päätyi minulle, hän kuvailee simulaatiotyönsä alkumetrejä.
Piia Kokkonen väitteli 2015 sirtuiinejä koskevasta lääkeainekehityksestä. Sen jälkeen hän lähti Tšekkiin opiskelemaan molekyylidynamiikan ja entsyymisuunnittelun perusteita. Nykyisin hän käyttää työssään kaikkia tietokoneavusteisen lääkeainekehityksen menetelmiä telakoinnista ja molekyylidynamiikan simulaatioista yksinkertaisiin kvanttimekaniikan laskuihin asti.
– Tässä työssä minua innostavat uudet tulokset. Pääsen näkemään jotain, mitä kukaan muu ei välttämättä ole aiemmin nähnyt, hän toteaa.
Tutkimusryhmä Molecular Modeling and Drug Design, Itä-Suomen yliopisto