Tammikuun 2021 alussa kansallisessa tutkimus- ja yhteistyöverkosto FinPharmassa professorina aloittava Mikko Airavaara on sitä farmasian uutta sukupolvea, jonka tutkinnot on suoritettu farmasian tiedekunnassa, mutta monipuolinen työkokemus on hankittu sen jälkeen muualta.
Vuonna 2006 farmasian tohtoriksi väitellyt Airavaara siirtyi väitöksensä jälkeen tutkijatohtoriksi Yhdysvaltoihin National Institute on Drug Abuse -yksikköön. Vuonna 2011 hän aloitti akatemiatutkijana ja perusti aivoinfarktiin ja Parkinsonin tautiin keskittyvän tutkimusryhmän nykyisin Helsingin yliopiston HiLIFE:en kuuluvaan Biotekniikan instituuttiin Viikin kampuksella. 2019 Mikko Airavaara valittiin HiLIFE:n Neurotieteen tutkimuskeskuksen ryhmänjohtajaksi. Meilahden kampuksella hän ehti juuri ennen koronakriisin alkua saada seitsenhenkisen laboratorionsa pystyyn, ja puolen vuoden kuluttua tulikin jo tieto paluusta Viikkiin.
Farmakologia on kuin kymmenottelua
Tulevana farmakologian ja lääkekehityksen professorina Mikko Airavaara vertaa omaa oppiainettaan kymmenotteluun.
– Farmakologiassa pitää olla hyvä joka lajissa ja osata paljon kaikkea, kuten esimerkiksi biologiaa, fysiologiaa, anatomiaa, solu- ja molekyylibiologiaa ja kemiaa. Monipuolisuus on ehdottoman tärkeää tutkimuksen onnistumiseksi.
Mikko Airavaara on omassa tutkimuksessaan tällä hetkellä keskittynyt neurofarmakologiaan eli siihen, miten lääkeaineet vaikuttavat hermostoon. Lisäksi hän on tuomassa mukanaan aimo annoksen neurobiologian osaamista.
– Hermostotutkimuksessa on aiemmin keskitytty paljon vain hermosoluihin, ja muiden solujen tutkiminen on jäänyt vähemmälle. Tutkimusryhmäni tutkii tällä hetkellä paljon näitä muita soluja kuten astrosyyttejä ja mikrogliasoluja. Meillä on paljon osaamista proteostaasista eli proteiinien laskostumisesta sekä kantasolulähtöisistä hermosoluviljelmistä. Sitä kautta olemme olleet mukana myös kantasoluprojekteissa, hän kuvaa.
Tutkijan identiteetti luotava jo varhain
Mikko Airavaaran mielestä opiskelijoiden kiinnostus tutkimusta kohtaan pitäisi saada esille mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
– Opiskelijoita tulisi kannustaa tutkimukseen heti ensimmäisestä opintovuodesta alkaen. Olisi hyvä, jos he pääsisivät tekemään tutkimusta muutamassa eri ryhmässä, ja tämä voisi auttaa heitä löytämään oman tutkimusmielenkiintonsa kohteen.
Airavaara painottaa, että uran suuntaa valittaessa itsetutkiskeluun kannattaa käyttää aikaa.
– Tutkijalla oman motivaation pitää olla korkealla. Tutkijan toimenkuvaan liittyy myös se, että kannattaa olla laaja-alaisesti kiinnostunut ja aktiivinen uusien menetelmien käyttöönotossa. Näin ehkä löytyy kokonaan uusia aiheita ja uusia menetelmiä, joilla voi kysyä uusia kysymyksiä.
Tätä Airavaara on vienyt opiskelijoiden kanssa myös käytäntöön. Hän on järjestänyt jo kolmena vuonna lääketutkimuksen kursseja, joissa on opiskelijalähtöisesti opeteltu, miten geenisaksia voi käyttää uusien menetelmien kehittämiseen.
FinPharma lisää tutkimusyhteistyötä farmasian alalla
Mikko Airavaara kokee, että tutkimus- ja yhteistyöhanke FinPharma tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia koko alan kehitykselle.
– FinPharma on aikaansa edellä oleva hanke. Erityisesti nyt korona-aikaan tarvitaan kansallisia hankkeita, joissa tuodaan esille alan tutkimusta ja osaamista. Opiskeluaikanani meillä oli paljon yhteisiä projekteja silloisen Kuopion yliopiston ja lääketeollisuuden kanssa. Yhteistyöllä pystyttiin tuomaan lisää virtaa tutkimukseen. Nyt kun koronan vuoksi monia kansainvälisiä tapaamisia on peruttu, kansallisille kokouksille on tilausta. Nykyisin akateemisen rahoituksen saamiseksi edellytetään yhteistyökumppanuutta. Ja kun kehitteillä on vielä kansallinen lääketutkimuskeskus, meillä on jo tutkijakoulutusyhteistyötä valmiina, Mikko Airavaara toteaa.
Mikko Airavaara aloittaa FinPharmassa farmakologian ja lääkekehityksen professorina tammikuun alussa 2021. Hän sijoittuu Helsingin yliopiston farmasian tiedekuntaan farmakologian ja lääkehoidon osastolle.
Tutkimusryhmä Neuroprotection and neurorepair