European College of Veterinary Public Health (ECVPH) on European Board of Veterinary Specialisationin (EBVS) alainen college, jonka päätehtävänä on edistää eläinlääketieteellistä kansanterveyttä, ja osana sitä populaatiolääketiedettä ja elintarviketieteitä, sekä parantaa alalla työskentelevien eläinlääkäreiden osaamista. ECVPH on yksi EBVS:n suurimmista collegeista. Mukana ei kuitenkaan ole ollut juurikaan suomalaisia eläinlääkäreitä, ja eläinlääketieteen tohtori Riikka Laukkanen-Ninios on tiettävästi ensimmäinen koulutusohjelman suorittanut suomalainen eläinlääkäri.
Lisää resursseja omaan työhön
– Työn kannalta eurooppalainen Diplomate-erikoistumiskoulutus on merkinnyt erityisesti kontaktien luomista eurooppalaisiin kollegoihin niin akatemian, teollisuuden kuin valvonnankin alalta. Tämä on ollut erittäin hyödyllistä erityisesti lihantarkastukseen liittyvän opetuksen, tutkimuksen ja valvonnan kehittämisen kannalta, sillä harvassa muussa yhteydessä tapaa erityisesti lihantarkastuksen parissa työskenteleviä eurooppalaisia eläinlääkäreitä, kertoo Laukkanen-Ninios.
Diplomate-tutkinnolla ei ole vielä Suomessa vakiintunutta asemaa, mutta Euroopassa sen merkitys on kasvanut kansallisten erikoistumisten rinnalla. Eurooppalaisilla työmarkkinoilla sillä on jo merkitystä ammattitaidon osoittamisessa.
– Ammatillisena jatkokoulutuksena se on antanut minulle tarpeellista ammatillista osaamista tieteellisen ja pedagogisen koulutuksen rinnalla. Ammatillinen osaaminen on tärkeää opetuksessa, mutta työnkuvaani kuuluu myös työskentely elintarviketurvallisuusvirasto Eviran lihantarkastusyksikössä ja koen koulutuksen edistäneen työskentelyäni siellä, Laukkanen-Ninios toteaa.
Laukkanen-Ninioksen mukaan on myös tärkeää, että suomalaiset eläinlääkärit ovat mukana vaikuttamassa eurooppalaisissa collegeissa. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan varadekaani Olli Peltoniemi on EBVS:n viestintäkomitean puheenjohtaja.
Opettaja opiskelijana
Collegessa voi suorittaa eläinlääketieteellisen kansanterveyden Diplomate-tutkinnon, jossa voi suuntautua elintarviketieteisiin tai populaatiolääketieteeseen. Tutkinnon suorittaminen täyspäiväisesti opiskellen kestää kolme vuotta (180 ECTS) ja sisältää molemmille suuntautumisaloille yhteiset opinnot, suuntautumisalan perusopinnot ja syventävät opinnot, tutkimusprojektin ja valinnaiset opinnot. Kokopäiväisen ohjelman lisäksi tutkinnon voi suorittaa osa-aikaisesti opiskellen suorittaa ohjelman vähintään neljässä vuodessa.
Ennen koulutuspaikkaa eli residenssiä, eläinlääkärin tulee suorittaa vuoden niin kutsuttu internship tai hänellä tulee olla vuoden verran muuta käytännön kokemusta eläinlääketieteen kansanterveyden alalta.
– Suoritin oman opiskeluni yliopistonlehtorin työni ohella ja elintarviketieteisiin suuntautuneeseen tutkintoon kului kuusi vuotta, tosin residenssivaiheessa olin kaksi kertaa äitiyslomalla. Residenssivaihe saa kestää korkeintaan kuusi vuotta, mutta aikaan on mahdollista hakea pidennystä erityisistä syistä esimerkiksi äitiysloman perusteella, sanoo Laukkanen-Ninios.
Tentin osat voi uusia kolme kertaa ja tentit pitää olla suoritettu kahdeksan vuoden sisällä residenssiohjelman päättymisestä. Tentit sisältävät kirjallisen tentin ja suullisen tentin. Kirjallisen tentin voi tehdä Suomessa, mutta suullista tenttiä varten tulee matkustaa tenttipaikkakunnalle.
Koulutuspaikkoja myös Suomessa
Collegella on nykyään seitsemän elintarviketieteisiin suuntautunutta hyväksyttyä koulutuspaikkaa (Approved Residency Training Institutes), joista yksi on professori Maria Fredriksson-Ahomaan vetämä koulutusohjelma elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolla. Suomessa on siis mahdollisuus suorittaa residenssi.
– Residenttinä olo tarkoitti uusien asioiden opiskelua ja tutustutti eurooppalaisiin tenttitapoihin suullisine tentteineen. Opettajana on hyvä välillä muistella, minkälaista opiskelijana oleminen on. On myös ollut mukava tutustua oman alan ihmisiin eri puolilta Eurooppaa, Laukkanen-Ninios toteaa.
Jokaisen residentiksi hakevan täytyy muodostaa oma opiskelusuunnitelma, jonka ECVPH hyväksyy. Opintosuunnitelmassa tulee kattaa kaikki collegen opinto-ohjelman (curriculum) aiheet. Opinnot voivat sisältää muun muassa käytännön työssä oppimista, tutkimusprojekteja, kursseja ja itseopiskelua. Residenssiin ei tällä hetkellä ole omaa rahoitusta, eli käytännössä residentillä täytyy olla muu rahoitus tai työ, jonka yhteydessä opintojen suorittaminen onnistuu.
Ennen valmistumistaan, residentin tulee julkaista 1 - 2 tieteellistä artikkelia ensimmäisenä kirjoittajana ja kolme muuta julkaisua, tieteellistä tai vastaavaa, jotka osoittavat hakijan kokemusta suuntautumisalan eri aiheista.
Residenssin aikana Laukkanen-Ninios teki yhteisen kartoittavan kirjallisuuskatsauksen One Health -lähestymistavan määrällisistä tuloksista globaalien terveyshaittojen tutkimuksessa. Lisäksi hän opiskeli residenteille suunnatuissa työpajoissa ja luki yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa tenttiin Adobe Connect -yhteyden välityksellä.
– Collegessa on erittäin hyvä henki ja sen tapahtumissa on aina mukava käydä, summaa Laukkanen-Ninios kokemustaan.