Mitä tutkit?
Tutkin antibioottiresistenssiä eli antibioottien tehon heikkenemistä, kun useat tauteja aiheuttavat bakteerit eivät enää kuolekaan antibioottihoidolla.
Tarkastelen antibioottiresistenssiä mikrobiekologian ja -evoluution näkökulmasta.
Vaikka kasvatamme laboratoriossa bakteereja yksi laji kerrallaan puhdasviljelminä, luonnossa bakteerit elävät tuhansien eri bakteerilajien muodostamissa yhteisöissä. Ne ovat vuorovaikutuksessa toistensa ja ympäristönsä kanssa. Tämän tutkimista kutsutaan mikrobiekologiaksi.
Bakteerien evoluutiossa merkittävä tekijä on eri bakteerilajien välinen geenien vaihto. Yksi laji, vaikkapa tautia aiheuttava bakteeri, voi saada antibiottiresistenssin tuottavan geenin toiselta, ihimiselle vaarattomalta lajilta.
Mihin ja miten tutkimusaiheesi vaikuttaa?
Nykylääketiede, tai oikeastaan koko nykyinen elämäntyyli, perustuu tehokkaisiin antibiootteihin. Tämä ei koske vain perinteisiä infektiosairauksia vaan myös esim. kirurgiaa, syöpähoitoja ja vaikka synnytyksiä. Eikä vain ihmisillä, vaan myös tuotanto- ja lemmikkieläimiä.
Antibiottiresistenssin seurauksena maailmassa kuolee nykyään vuosittain noin 700 000 ihmistä ja määrä on kasvussa.
Mikä alallasi inspiroi sinua erityisesti juuri nyt?
Antibioottiresistenssiin liittyvä mikrobiekologia ja -evoluutio on perustutkimuksellisesti kiinnostava aihe, koska selkeä kokonaisuuden ymmärtäminen puuttuu ja monet yksityiskohdatkin ovat edelleen epäselviä, vaikka viime vuosina onkin tapahtunut huomattavaa edistystä.
Erityisen innostunut olen ihmisen vaikutuksesta antibioottiresistenssin ekologiaan ja evoluutioon. Sitä tutkin monitieteisessä yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa.
Marko Virta on mikrobiologian professori maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa.
Katso Marko Virran uuden professorin juhlaluento YouTubessa.