Tämän lisäksi yhtiö voi hyödyntää teollisuuden nestemäisiä sivuvirtoja, jolloin teollisuuden poistovesien ravinteita käytetään mikrolevien kasvatuksessa teollisten lannoitteiden sijaan.
Siinä missä leväkasvatus maailmalla tapahtuu pääsääntöisesti keinolannoitteita käyttäen, yhtiön kehittämä tuotantomenetelmä perustuu kiertotalousajatteluun, jossa teollisuuden poistovesi nähdään arvokkaana ja hyödynnettävänä raaka-aineena. Menetelmässä yhdistetään kiertotalousajatteluun perustuen kolme hyödyllistä asiaa:
- Teollisuuden prosessivesistä otetaan talteen hiildioksidi (CO2), jota käytetään mikrolevien kasvatukseen bioreaktorissa.
- Levien avulla voidaan puhdistaa ravinteikkaita teollisuuden poistovesiä.
- Samalla kun puhdistetaan vettä, hyödynnetään poistovesien sisältämiä orgaanisia ja epäorgaanisia aineita luonnonmukaisena lannoitteena, jonka avulla tuotetaan mikrolevistä arvokkaita ainesosia kuten rasvahappoja, vitamiineja, proteiineja, hiilihydraatteja ja antioksidantteja.
– Tämän uudenlaisen kasvatusmenetelmän lisäksi, ainutlaatuista on se, että yksi yhtiön käyttämistä mikrolevistä on eristetty suomalaisesta järvestä, kertoo Algonomi Oy:n perustajajäsen, tutkija Elina Peltomaa.
Mikrolevistä saadaan arvokkaita ainesosia
Teollisuuslaitosten vedenpuhdistus on yrityksille lakisääteinen kulu. Perinteisessä jätevedenpuhdistusprosessissa ravinteita ei kierrätetä hyötykäyttöön. Teollisuuden poistovedet voidaan kuitenkin hyödyntää ennen kuin ne joutuvat vedenpuhdistamoon; niissä on arvokkaita orgaanisia- ja epäorgaanisia yhdisteitä ja ravinteita, joita voidaan edelleen käyttää erinomaisena leväkasvatuksen raaka-aineena ja tuottaa samalla hyödynnettävää leväbiomassaa. Useita teollisuuden poistovesistä voidaan hyödyntää leväkasvatuksessa, koska ne eivät sisällä haitallisia aineita.
– Mikrolevien tuotannolla saadaan arvokkaita ainesosia, joita voidaan käyttää ihmis- ja eläinravinnossa. Mikrolevät tuottavat aineenvaihdunnassaan useita arvokkaita ainesosia, kuten pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja (EPA ja DHA) ja muita bioaktiivisia lipidejä, pigmenttejä ja vitamiineja, joiden rahallinen arvo on suuri, tutkija ja toinen yhtiön perustajajäsenistä Marika Tossavainen kertoo.
Näitä yhdisteitä voidaan hyödyntää muun muassa funktionaalisissa elintarvikkeissa, ravintolisissä ja kosmetiikassa. Algonomin tuotantoprosessi tukee siten myös ekologisesti kestävämpää ruokataloutta. Länsimaissa ollaan havahduttu tehomaatalouden ja lihan syönnin haitallisiin ekologisiin vaikutuksiin ja tiedetään, että kasvipohjainen ravinto rasittaa maapallon ekosysteemiä huomattavasti vähemmän.
Mikrolevistä on moneksi
Algonomi tuottaa arvokkaita komponentteja muun muassa kosmetiikkateollisuuteen. Kosmetiikan valmistajat voivat käyttää mikrolevästä uutettuja arvokkaita ainesosia luodakseen tuotteita, joissa kestävällä tavalla kasvatettu mikrolevä parantaa ihon terveyttä, ja joissa mikromuovit on korvattu veteen liukenemattomalla mikrolevän tärkkelyksellä.
Tulevaisuudessa tavoitteena on tuottaa mikrolevää myös elintarvike ja rehuteollisuuteen. Teollisen ruoan valmistajat voivat käyttää mikrolevästä uutettuja arvokkaita ainesosia lisätäkseen vitamiineja, rasvahappoja, antioksidantteja, pigmenttiä, proteiineja ja hiilidhydraatteja ruokatuotteisiin.
Eläinrehun valmistajat hyötyvät levän vaikutuksista eläinten hyvinvointiin. Tieteelliseen tutkimukseen perustuen mikrolevät voivat lisätä lehmän rehun sulavuutta 15 prosentilla ja samaan aikaan vähentää metaanipäästöjä 10 prosentilla. Metaanipäästöjen vähentäminen on merkittävä teko ilmastonmuutosta vastaan jos ajatellaan suuremman lehmäpopulaation ruokkimista.
Algonomin perusta on vakaa tiedepohja
Perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen osaamisten yhdistelmä on ollut yhtiön rakentamiselle ratkaiseva.
Algonomin tuotantomenetelmän toteuttamiseksi on tarvittu tieteellistä ekologista ymmärrystä ja osaamista levistä. Jotta voidaan ymmärtää, millaiset levät sisältävät arvokkaimpia ja hyödyllisimpiä ainesosia on tarvittu perustutkimusta, jota ovat tehneet muun muassa yhtiön osakkaat Elina Peltomaa ja Anne Ojala.
– Samat yhdisteet, jotka ovat arvokkaita kasvatetuissa mikrolevissä, ovat arvokkaita myös luonnon vesiympäristöjen ravintoketjuissa, Peltomaa toteaa.
Tuotantomenetelmässä perustutkimuksesta saadut tulokset ovat yhdistyneet soveltavan tutkimuksen havaintoihin, joista on syntynyt Marika Marika Tossavaisen vuonna 2018 julkaistu väitöskirjatyö, joka keskittyy mikrolevien kasvattamiseen teollisuuden poistovesien avulla, tuotetun biomassan arvoyhdisteisiin ja niiden hyödyntämiseen.
Ihmiset ja rahoittajat innovaation ja yrityksen takana
Levätutkimukseen nojautuen ryhmä perusti start-up yrityksen Algonomi Oy:n. Yrityksen perustajajäsenet ovat tutkijat Anne Ojala, Elina Peltomaa, Martin Romantschuk, Marika Tossavainen, Leon Mercier sekä toimitusjohtaja Roy Nyberg.
Levätutkimus lähti alun perin liikkeelle yliopiston lehtori Anne Ojalan tutkimuksesta ja ryhmään liittyi myös tutkija Elina Peltomaa, jolloin ryhmä rupesi miettimään biodieselin valmistamista mikrolevistä. Tätä tutkimusta jatkettiin ja ryhmään liittyivät lisäksi professori Martin Romantschuk sekä tutkija Marika Tossavainen. Lisäksi mukana on tohtorikoulutettava Léon Mercier. Viime vuosina ryhmä on tutkinut teollisuuden poistovesissä kasvatetun leväbiomassan ja siitä erotettavien arvoyhdisteiden soveltuvuutta muun muassa ravitsemukseen. Yhteistyötä on tehty myös professori Vieno Piirosen ryhmän kanssa. Tossavaisen väitöskirja tästä aiheesta ilmestyi lokakuussa 2018. Ennen yhtiön perustamista ryhmä selvitti liiketoiminnan aloittamista Business Finlandin hankerahoituksella, ja siinä kaupallistamistoimista vastasi Roy Nyberg.
Ryhmän levätutkimus, ja nimenomaan kaupallistaminen yhtenä tavoitteena, on saanut valtion teknologia ja innovaatiorahoitusta, aiemman Tekesin sekä nykyisen Business Finlandin kautta. Lisäksi rahoitusta on saatu muun muassa Euroopan aluekehitysrahastolta.