Tekoälyn tutkimukselle merkittävä tieteellinen tunnustus ja rahoitus Suomen Akatemialta

Suomen tekoälykeskus FCAI sai Suomen Akatemian lippulaivaohjelmasta 8,3 miljoonan euron rahoituksen. Samalla myös tekoälyn asema yhteiskunnan tärkeimpien tutkimusalueiden joukossa lujittui.

Suomen tekoälykeskus FCAI on saanut Suomen Akatemian lippulaivaohjelmasta 8,3 miljoonan euron rahoituksen. Lippulaivastatuksen voi saada vain korkeatasoinen ja yhteiskunnallisesti vaikuttava osaamiskeskittymä. Ensimmäisen nelivuotiskauden rahoitus alkaa 1.1.2019.

FCAI (Finnish Center for Arfiticial Intelligence) on Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja VTT:n perustama osaamiskeskus. FCAI tekee tekoälyn perustutkimusta yhteistyössä yritysten ja julkisen alan toimijoiden kanssa ja kehittää käytännön tekoälysovelluksia.

– Lippulaivastatus on yhteiskunnalta viesti siitä, että tekoälyn tutkimusta pidetään tärkeänä, sanoo FCAI:n johtaja, tietojenkäsittelytieteen professori Samuel Kaski Aalto-yliopistosta.

Tehokkaampaa tutkimusta ja yritysyhteistyötä

Rahoituksen turvin Suomessa hajallaan olevaa tekoälyosaamista voidaan koota tehokkaasti yhteen. Samuel Kasken mukaan lippulaivastatus mahdollistaa myös sen, että tutkijat eri tieteenaloilta saadaan tekemään tutkimusta yhteisen tutkimusagendan eteen. Näin FCAI voi tuoda tekoälyä muiden tieteenalojen ja yhteiskunnan sekä yritysten hyödyksi.

– Suomen tekoälykeskuksen kaltainen osaamiskeskittymä auttaa myös pitämään alan parhaat osaajat Suomessa ja tuomaan Suomeen lisää huippuosaajia ja investointeja, sanoo FCAI:n varajohtaja, tietojenkäsittelytieteen professori Petri Myllymäki Helsingin yliopistosta.

– Haluamme myös edesauttaa uusien yritysten syntymistä ja mahdollistaa parempia tuotteita, palveluita ja toimintatapoja eri teollisuuden ja yhteiskunnan alueille ja edistää siten kestävää kasvua, sanoo FCAI:n yritys- ja yhteiskuntaverkostosta vastaava johtaja, VTT:n Executive Vice President Tua Huomo.

Tekoälymenetelmät hyötykäyttöön

FCAI:n tavoite on kehittää Suomen tarvitsemia tekoälyjä, jotka ovat ymmärrettäviä ja luotettavia, toimivat hyvin ihmisten tukena ja hyödyntävät saatavilla olevaa dataa tehokkaasti. Mukana ovat vahvasti myös tekoälyn etiikka ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Tutkimusta tehdään yhteistyössä eri alojen, kuten lääketieteen, asiantuntijoiden kanssa.

– Kun mukana on suuri joukko ihmisiä eri aloilta, saamme tutkimukselle vaikuttavuutta ja tekoälyn kehittämiseen laaja-alaista asiantuntemusta. Tähän haluamme mukaan myös yrityksiä ja julkisen alan toimijoita, Samuel Kaski sanoo.

FCAI on jo alustavasti koonnut joukon yrityksiä ja julkisia organisaatioita, joiden kanssa se aikoo tehdä yhteistyötä tulevaisuudessa.

– Uusillekin yhteistyökumppaneille on tilaa, etenkin jos yhdessä on mahdollista luoda merkittäviä kaupallisia, yhteiskunnallisia tai tieteellisiä läpimurtoja. Myös yhteiset tutkimusohjelmat eri tutkimusryhmien kanssa ovat mahdollisia. Järjestämme keväällä tilaisuuksia, joissa luomme ja tiivistämme yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, Tua Huomo kertoo.

Tekoälyn kilpajuoksu on vasta alussa

Julkisesta keskustelusta saa usein vaikutelman, että Eurooppa olisi menettänyt mahdollisuutensa tekoälyn hyödyntämisessä, ja että Yhdysvallat tai Kiina korjaavat potin.
Petri Myllymäen mukaan peli on kuitenkin vasta alussa.

– Nykyiset tekoälymenetelmät toimivat hyvin joidenkin ongelmien ratkaisemisessa, mutta on paljon suurempi joukko tekoälyn sovellusmahdollisuuksia, joihin nykyiset ratkaisut eivät pure, Myllymäki sanoo.

– Ymmärrettävien, luotettavien ja dataa tehokkaasti hyödyntävien tekoälyjen kehittämisessä on Euroopan suuri mahdollisuus. Suomi ja FCAI voivat toimia tässä kehityksessä johtotähtenä ja luoda muulle Euroopalle esimerkin siitä, miten tekoälyn huippuosaamista hyödyntämällä voidaan luoda entistä toimivampi ja menestyksellisempi yhteiskunta, Myllymäki kertoo.

Lisätietoja:
Petri Myllymäki, tietojenkäsittelytieteen professori, FCAI:n varajohtaja
+358 40 553 1162
petri.myllymaki@helsinki.fi

Suomen Akatemian tiedote

Suomen Akatemian lippulaivaohjelma

Suomen Akatemia jakaa lippulaivarahoitusta korkeatasoisille ja vaikuttaville osaamiskeskittymille. Tavoite on vahvistaa näitä osaamiskeskittymiä ja nostaa niiden laatu ja vaikuttavuus entistä korkeammalle tasolle. Lippulaivarahoituksessa painotetaan myös tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa.