Tekoälyn etiikka tarkoittaa niitä arvoja, jotka ohjaavat meitä, kun kehitämme älykkäitä teknologioita, kuten konekääntäjiä, kasvojentunnistukseen perustuvia sovelluksia tai suosittelualgoritmeilla toimivia suoratoistopalveluita. Mutta miksi tekoälyn etiikasta kannattaisi kiinnostua?
– Siksi, että me kaikki olemme jo osa erilaisia tekoälyjärjestelmiä, ja kehitys on nopeaa. Nyt pohditaan esimerkiksi, voiko kasvoista tunnistaa poliittisia suuntauksia tai voidaanko algoritmien avulla tutkia piiloasenteita. Mitä laajemmalle algoritmit leviävät ja mitä moninaisempia ominaisuuksia sovelluksille kehitetään, sitä enemmän ne meihin vaikuttavat. Jokainen tarvitsee tekoälyn lukutaitoa, ja eettisten kysymysten ymmärtäminen on osa sitä, sanoo Anna-Mari Rusanen. Hän on kognitiotieteen yliopistonlehtori ja Helsingin yliopiston uuden Ethics of AI -verkkokurssin vastuuopettaja.
1. Tunnista teknologia, johon kannattaa reagoida
Tekoälyä käytetään jo kaikkialla, missä käsitellään ja analysoidaan suuria datamääriä. Terveydenhuollossa pohditaan, pitäisikö algoritmien ja datan avulla ennakoida ja ehkäistä asiakkaiden terveysriskejä. Algoritmit raksuttavat jo verotuksen ja sosiaalietuuksien laskennan taustalla. Tulevaisuudessa myös kansalliseen turvallisuuteen, liikenne- ja kaupunkisuunnitteluun tai energian- ja ruoantuotantoon liittyy yhä enemmän robotisaatiota ja algoritmien hyödyntämistä. Sosiaalisessa mediassa algoritmi päättää, millaisia sisältöjä näet, ja deittisivustolla se laskee, millaisten kumppaniehdokkaiden profiileja näemme.
– Näihin jokaiseen sisältyy useita eettisiä tekijöitä. Meidän on arvioitava järjestelmien hyötyjä ja riskejä sekä vaikutuksia esimerkiksi ihmisoikeuksiin. Entä kuka on vastuussa järjestelmien virheistä tai ennakoimattomista seurauksista? Rusanen kysyy.
Olemme myös koko ajan tarkkailun kohteena, kun esimerkiksi automaattiset kuvantunnistusjärjestelmät laskevat ihmisvirtoja ostoskeskuksissa.
– Koronajäljityksen näkökulmasta moni hyväksyy tämän, mutta milloin automaattinen laskenta muuttuu valvonnaksi?
Rusasen mukaan meidän on ylipäätään hyvä tunnistaa teknologiasta ne asiat, joihin on syytä reagoida.
– Teknologia sinänsä voi olla neutraalia, yhdessä käytössä hyvää ja toisessa vähemmän hyvää. Kännykkä on kätevää avata peukalonjäljellä, mutta millaisessa käytössä sormenjäljen tunnistus ei olisikaan enää ok? On tärkeää tunnistaa, milloin tekniikka tunkeutuu vaikkapa yksityiselämään tavalla, joka ei ole enää hyväksyttävä. Eettiset ongelmat syntyvät usein teknologian käyttötarkoituksesta ja yhteiskunnallisesta kontekstista, ei niinkään itse ohjelmistojen ominaisuuksista.
2. Tekoälyn etiikka on muuttumassa
Juuri nyt ratkaistaan se, millaisia älykkäitä järjestelmiä käytämme tulevaisuudessa. Uusi teknologia voi muovata jopa valtion ja kansalaisen suhdetta asettamalla valtiolle uusia rajoitteita esimerkiksi automaattisessa päätöksenteossa. Esiin nousee myös uusia perusoikeuksia, kuten oikeus tulla unohdetuksi.
– Päättäjien ja konkreettisten tekoälyratkaisujen toteuttajien pitää käydä läpi yllättävän syvällisiä kysymyksiä esimerkiksi siitä, millaisen kansalaiskäsitysten varaan tekoälyn avulla toteutettavat julkiset palvelut organisoidaan, Rusanen sanoo.
Rusasen mukaan päättäjät ovat heränneet tähän, ja Euroopan unioni on julkistamassa tänä vuonna luonnoksia uudesta tekoälyn sääntelystä.
– Ne käsittelevät sitä, mikä tekoälyjärjestelmissä on sallittua ja mikä kiellettyä. Uudet säännöt korostavat ihmisoikeuksia ja ottavat kantaa siihen, millaisiin sovelluksiin liittyy korkea väärinkäytön riski. Esimerkiksi kasvojentunnistus on mahdollisesti tällainen esimerkki, Rusanen kertoo.
– Jokaisen, joka työskentelee julkishallinnossa, dataa käsittelevissä yrityksissä tai teknologiateollisuudessa tulisi viimeistään nyt herätä ja opetella tekoälyn etiikan perusasiat.
3. Tekoälyn etiikka ei ole koriste
Anna-Mari Rusanen muistuttaa, että tekoälyn etiikka ei ole koriste, jonka voi liimata valmiin tuotteen, palvelun tai järjestelmän päälle. Jos esimerkiksi yritys hyödyntää tekoälyä, eettisten periaatteiden pitäisi ohjata tekemistä jo siinä vaiheessa, kun järjestelmiä luodaan.
– Teknologian kehittäjien pitää miettiä, keitä heidän tuotteensa tai palvelunsa koskee, miten ihmisten oikeudet toteutuvat ja mitä seurauksia ihmisille mahdollisesti koituu. Jokaisen tekoälyn kanssa toimivan pitää tiedostaa, mitä eettiset periaatteet oikeasti tarkoittavat käytännön työssä. Tämä pitää tehdä jokaisessa suunnittelupalaverissa ja sen pitää ohjata tekemistä alusta asti. Ei riitä, että jälkikäteen jokin eettinen neuvonantaja kuittaa lopputuloksen, Rusanen sanoo.
Rusasen mukaan Suomessakin on yrityksiä, joiden toiminta ei tässä mielessä kestä päivänvaloa.
– Moni yritys kyllä puolustaa moraalisia sääntöjä EU:n alueella, mutta samoja laitteita tai ohjelmistoja voidaan myydä surutta Kiinaan, jossa niitä käytetään massiiviseen valvomiseen. Tämä on kaksinaismoralismia.
Osallistu Ethics of AI -kurssille!
Lue lisää:
Ethics of AI -verkkokurssi kannustaa pohtimaan, mihin haluamme teknologiaa käyttää